Rohmutokko, aurinkoahven, hopearuutana ja kultakala ovat esimerkkejä vieraslajeista, jotka voivat heikentää Suomen alkuperäisiä kalakantoja aggressiivisella lisääntymisellä.
Tummahko simpulta näyttävä rohmutokko sietää hyvin Suomen olosuhteita ja pystyy lisääntymään nopeasti. Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0
Suomen vesiluontoa uhkaavat monet vieraslajit, joista voi pahimmillaan tulla arkinen näky kalastajien ongissa muutaman vuoden kuluttua, mikäli laji pääsee leviämään hallitsemattomasti.
Vieraslajien ongelmana on, että ne voivat syrjäyttää kotoperäisiä lajeja. Suurimmassa vaarassa ovat uhanalaiset lajit.
Asiantuntijat pitävät tarkasti silmällä rohmutokkoa, joka nimensä mukaisesti rohmuaa kaikkea mahdollista syötäväkseen. Suomen vapaa-ajan kalastajien kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju ei peittele sitä, kuinka huolestuttava rohmutokon leviämisriski on tällä hetkellä Suomessa.
Ojaharju sai juuri kuvia kollegaltaan rohmutokosta, joka on lisääntynyt aggressiivisesti muutamassa varsinaissuomalaisessa lammessa.
– Niin kauan kuin niitä löydetään pienistä hiekkakuopista, laji on vielä jollain tavalla hallittavissa. Pahoin pelkään, että rohmutokko on voinut kulkeutua myös johonkin reittiveteen, jolloin se ei ole enää millään tavalla hallittavissa, Ojaharju sanoo.
Rohmutokkoa tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran Turussa vuonna 2022, mutta Kaukoidästä kotoisin olevasta lajista on edelleen tehty havaintoja torjuntatoimista huolimatta. Lajin leviämisestä on varoittavia esimerkkejä muualta Euroopasta.
– Varoittelusta huolimatta joku Varsinais-Suomessa niitä levittää ja tuo Suomeen, Ojaharju tuumaa.
Vieraslajien päästäminen ympäristöön luvatta on EU:ssa ja Suomessa kielletty.
– Jos rohmutokkoa viedään esimerkiksi puroihin, joissa on vaikkapa taimenta tai muita uhanalaisia kaloja, kannat voivat kärsiä pahasti.
Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva aurinkoahven on aggressiivinen reviirin puolustaja, joka syrjäyttää muita samassa vesistössä asuvia kalalajeja. LUKIJAN KUVA
Rohmutokko ei ole ainoa uhka
Varsinais-Suomessa on levinnyt myös toinenkin ihmisen toiminnan seurauksena levinnyt vieraskalalaji aurinkoahven. Akvaariokalana pidettyä lajia on päästetty tahallisesti vesistöihin. Se lisääntyy nopeasti, jyrää muut kalalajit ja muuttaa vesistön mieluisekseen.
Viime vuonna Espoon Nuuksiosta myrkytettiin koko lampi aurinkoahvenien takia.
Aurinkoahvenen kaltainen aggressiivinen vieraslaji on myös hopearuutana, joka on voinut Ojaharjun mukaan levitä Virosta Suomeen. Kalasta on kymmeniä varmistamattomia havaintoja ympäri Suomen etelärannikkoa.
Ruutananaaraalla on poikkeuksellinen taito kloonata itsensä. Se voi kutea muiden särkikalojen kanssa, mutta risteymän sijaan poikasista syntyy emon kopioita, koska muiden lajien koiraiden maiti ei hedelmöitä mätimunia.
Hopearuutana on muistuttaa Suomen järvissäkin olevaa ruutanaa. Akos Harka, CC BY 3.0
Myös akvaariokalojen klassikko kultakala on vaarassa levitä Suomeen. Se voi risteytyä kotoperäisen ruutanan kanssa samoin kuin hopearuutana.
– Britanniassa kultakalaa ja hopearuutanaa on levitetty luonnonvesiin. Lopputuloksena kannat ovat menneet niin sekaisin, että ei tiedä oikein varmuudella, mikä laji on mitäkin, Ojaharju kertoo.
Ojaharju mainitsee myös särkikaloihin kuuluvat nokkasärjen ja katkerokalan, jotka voivat lähivuosina lisääntyä Suomessa ihmisen toiminnan seurauksena.
Luonnonvarakeskuksen mukaan nokkasärki voi levittää väli-isäntänä ihmisillekin haitallista Opisthorchis felineus -maksamatoa.
Vaalealta pasurilta tai sorvalta näyttävä katkerokala voi levittää Luonnonvarakeskuksen mukaan bakteereja ja loisia kotoperäisiin lajeihin. Toistaiseksi lajista on tehty vain yksittäinen havainto Varsinais-Suomessa.
Viime vuoden heinäkuussa kalastajan verkkoon ui Loviisassa ensimmäistä kertaa marmoripaksuotsa, joka on myös todettu haitalliseksi vieraslajiksi Pohjois-Amerikassa. Lapissa sen sijaan tarkkaillaan Norjassa räjähdysmäisesti levinneiden kyttyrälohien vaikutusta Suomen ympäristöön ja alkuperäiseen lohikantaan.
Nokkasärki on nimensä mukaisesti kuonomainen. Se elää Etelä- ja Keski-Euroopassa, André Karwath, CC BY-SA 2.5
Katkerokalan nimi tulee sen kitkerästä mausta. George Chernilevsky / Wikimedia Commons