Janne Puhakan henkirikosoikeudenkäynti jatkuu ensi viikolla. Rolf Nordmon kannalta on merkittävä ero siinä, tuomitaanko hänet taposta vai murhasta.
Rolf Nordmo tuomittiin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa murhasta elinkautiseen vankeuteen. Petri Anikari
Janne Puhakan henkirikoksen käsittely alkaa ensi viikolla Helsingin hovioikeudessa.
Elinkautiseen vankeuteen tuomittu norjalainen Rolf Nordmo, 68, vaatii murhasyytteen hylkäämistä. Hän myöntää syyllistyneensä tappoon.
Mikäli hovioikeus aikanaan katsoo puolustuksen lailla, että kyseessä on murhan sijasta tappo, ovat vaikutukset Nordmon kannalta huomattavat: hän voisi vapautua vankilasta jo muutamassa vuodessa.
– Puhutaan merkittävästä erosta, sanoo rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen.
Taposta voidaan tuomita 8–12 vuotta vankeutta, keskimäärin 9–10 vuotta. Hyttinen arvioi, että kyseisessä tapauksessa rangaistus mitattaisiin todennäköisesti asteikon ylälaidasta.
Siitäkin huolimatta Nordmo voisi olla vapaa jo muutamassa vuodessa.
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttisen mukaan harva elinkautisvanki istuu rangaistustaan vain 12 vuoden vähimmäisajan. Hanna Oksanen
Ensikertalaisena hän nimittäin istuu määräaikaisesta rangaistuksesta vain puolet. Hyvällä käytöksellä Nordmo vapautuisi todennäköisesti valvottuun koevapauteen puoli vuotta ennen ehdonalaista vapautta.
Näin ollen esimerkiksi 11 vuoden vankeusrangaistuksesta kertyisi varsinaista vankeusaikaa vain viitisen vuotta. Kun tästä vähennetään vielä vapaudenmenetysaika, pääsisi Nordmo vapaaksi lokakuussa 2029.
Mikäli murhatuomio pysyy voimassa, voi Nordmo periaatteessa vapautua vasta vuonna 2036. Elinkautista on istuttava vähintään 12 vuotta.
– Harva vapautuu 12 vuoden jälkeen, Hyttinen huomauttaa.
Tällä hetkellä elinkautisvangit istuvat keskimääräisesti 14 vuotta 10 kuukautta.
– Ero on aika iso, lähes kolminkertainen.
Erityisen raaka teko
29-vuotias Janne Puhakka kuoli järkyttävän henkirikoksen uhrina 13. lokakuuta 2024. Murhaaja oli hänen ex-puolisonsa. Pete Anikari
Nordmo riisti Puhakan hengen ampumalla tätä kahdesti haulikolla 13. lokakuuta 2024. Laukausten jälkeen hän hakkasi tätä haulikon piipulla päähän noin kymmenen kertaa.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus katsoi huhtikuussa 2025 antamassaan tuomiossa, että Nordmo on tappanut Puhakan erityisen raa’alla tavalla. Toisin kuin syyttäjä, käräjäoikeus ei pitänyt tekoa erityisen julmalla tavalla tai vakaasti harkiten tehtynä.
Puolustus ei pidä tekoa erityisen raakanakaan saati kokonaisuutena arvostellen törkeänä.
Nordmon asianajaja Ville Luoto kirjoittaa valituksessa, ettei teko osoita sitkeää surmaamispyrkimystä, vaan ilmentää ”pitkäaikaisen voimakkaan stressin purkautumista hallitsemattomasti”.
– Koko tilanne on kestänyt hyvin lyhyen aikaa, ja Nordmo on toiminut koko ajan saman kiihtymystilan aikana.
Syyttäjä sekä Puhakan omaiset ovat jättäneet hovioikeudelle vastavalitukset, joissa vaaditaan, että Nordmon syyksi luetaan erityisen raa’alla, julmalla ja vakaasta harkinnasta tehty murha.
Rolf Nordmon puolustusasianajaja Ville Luoto katsoo, ettei henkirikos ole ollut erityisen raaka. MATTI MATIKAINEN
Vaikka murhasta ainoa mahdollinen seuraamus on elinkautinen vankeusrangaistus, voi kvalifiointiperusteilla voi olla vaikutusta vuosien kuluttua mahdollisessa ehdonalaishakemuksen käsittelyssä.
Helsingin hovioikeus arvioi aikanaan paitsi hakijan vankeusaikaista käyttäytymistä, myös teon paheksuttavuutta. Toisin sanoen, jos kvalifiointiperusteita on useampi, voi vapautuminen lykkääntyä edelleen.
– Kuinka paljon käytännössä vaikuttaa (vapautumiseen), en osaa sanoa, mutta ei se ainakaan edistä sitä, Hyttinen sanoo.
Maanantaina alkavaan oikeudenkäyntiin on varattu viisi päivää. Hovioikeus antaa tuomionsa myöhemmin.