Kokokasvisruokavalion terveysvaikutuksista on laaja näyttö, ja siksi olen kertonut siitä potilailleni.
22.8. 19:00
Kirjoitus on Aamulehden lukijan mielipide.
Sain hiljattain lääkärinä kirjallisen varoituksen siitä, että olin työnantajani kiellosta huolimatta keskustellut joidenkin potilaitteni kanssa kokokasvisruokavaliosta ja antanut heille kotimaisten lääkärilehtien artikkeleita, joissa aiheesta on kerrottu. Tapaus on saanut minut pohtimaan lääkärin työn tarkoitusta.
Kokokasvisruokavalion terveysvaikutuksista on laaja näyttö. Tutkimushierarkiassa arvostetaan eniten satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Niissä kokokasvisruokavalio on ilman kalori- tai annoskokorajoituksia osoittautunut tehokkaaksi LDL-kolesterolin laskemisessa, tyypin 2 diabetesta aiheuttavan insuliiniresistenssin purkamisessa ja verensokeritasapainon parantamisessa, maksan rasvoittumisen vähentämisessä, reuma- ja nivelrikko-oireiden rauhoittamisessa ja jopa sepelvaltimotaudin hoidossa. Vertailututkimuksissa se on myös kustannuksiltaan edullisin tapa syödä.
Ravitsemussuositukset ovat väestötason suosituksia. Vastaanotolla kohtaan apua hakevan ihmisen. Näen, että näyttöön perustuva lääketiede ei saa olla pelkästään valmiiden suositusten mekaanista toistamista, vaan myös tutkimusnäytön yksilöllistä soveltamista potilaan tilanne, toiveet ja tavoitteet huomioiden.
Lääkärin tehtävä on auttaa potilasta arvioimaan eri hoitovaihtoehtoja hyötyineen ja riskeineen. Potilas päättää. Tämä koskee myös ravitsemusta.
Kun terveydenhuollon kustannusten kesyttämiseksi toistellaan mantraa ”kaikki mahdollinen on tehtävä”, minusta on absurdia, ettei kiinnostuneille potilaille saa kertoa kaikista hänen terveydentilansa kannalta olennaisista, tutkitusti toimivista ja turvallisista hoitokeinoista.
lääkäri