Oppositiopuolueissa on ilakoitu viime viikolla julkaistusta tutkimuksesta, jonka lopputulokseksi kerrottiin, että työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat lisäsivät selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana. Johtopäätöksissään Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkijat katsovat, etteivät suojaosat näytä myöskään heikentäneen mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti, vaan vaikutukset näyttävät olleen pikemminkin myönteisiä.
Työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosa oli 300 euroa, joka poistui huhtikuun alussa toissa vuonna. Suojaosa antoi mahdollisuuden ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman vaikutusta tukiin. Tilalle tuli järjestely, jonka mukaan jokainen työttömän tienaama euro vähentää työttömyystukea 50 senttiä.
Suojaosa tuli poistettua mutu-periaatteella.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) myönsi saman tien tutkimusten viittaavan siihen, että ”kokeilu on ollut epäonnistunut”.
Kokoomuslaisille oli vaikeampi myöntää, että suojaosa tuli poistettua mutu-periaatteella. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra jopa kyseenalaisti voimakkaasti tutkimuksen johtopäätökset, koska tutkimusasetelma oli rakennettu niin, että tutkimuskohteena oli kahdenlaisia työttömiä, sellaisia, jotka saavat asumistukea ja sellaisia, jotka eivät saa. Vattin tutkimusjohtaja Tuomas Matikka kuitenkin tyrmäsi epäilyn todeten, ettei ole mitään selkeää syytä, miksi työttömät reagoisivat tällaiseen kannustimeen eri tavalla asumistuen ja työttömyystuen kohdalla (Helsingin Sanomat 21.8.).
Vaikka asetelma vaikuttaa kovin mustavalkoiselta, ei se sitä ole. Todennäköisesti kaikkiin tulonjakomekanismeihin sisältyy enemmän tai vähemmän seikkoja, jotka toimivat vastoin tarkoitusta. Oli ilman muuta ongelmallista, että aikaisemmin työttömyysturvan saaja pääsi suojaosan turvin muutaman päivän työllä samaan tulotasoon kuin joku toinen täysaikaisella työllä.
Entinen työministeri Arto Satonen (kok.) ryhtyi pohtimaan seuraavalle hallitukselle ratkaisua uudesta mallista, jossa suojaosa olisi määräaikainen, esimerkiksi vuoden mittainen. Tällöin suojaosa voisi olla suurempikin kuin 300 euroa.
Satosen idea vaikuttaa pohtimisen arvoiselta, sillä vaikka valtiontalouden kannalta muutaman kymmenen miljoonan euron säästö vaikuttaa tukkimisen arvoiselta menopurolta, säästöltä katoaa peruste, jos siten tulee tukituksi suurempi verotulovirta.