Kansainvälinen metalliteollisuusyhtiö testaa uutta prosessia, jossa luodaan sementtiä korvaava tuote ja parannetaan materiaalien hyötykäyttöä.
Kokkolassa sinkin tuotannosta kertynyt jätevuori on kasvanut 1960-luvusta lähtien. Video: Kalle Niskala / Yle
Ruotsalainen metalliteollisuuskonserni Boliden on kehittämässä uutta tuotantoteknologiaa, jonka ansiosta aiemmin jätteeksi päätynyt materiaali on mahdollista saada hyötykäyttöön.
Tätä varten se rakentaa Ruotsiin Rönnskärin sulatolle koelaitoksen, jossa uutta prosessia testataan kuparisulatolla muodostuvan kuonan ja kaivosten sivukiven käsittelyssä.
Prosessista syntyy uusi sementtiä korvaava tuote, jonka hiilidioksidipäästöt ovat murto-osa perinteisen sementin valmistuksessa syntyvistä päästöistä.
Avaa kuvien katselu
Kokkolan sulatolla monet vaihteet läpi käynyt sinkki päätyy lopulta muotteihin ja valetaan harkkojen muotoon. Tuotannosta syntyy vuodessa yli 300 000 tonnia sinkkiä, jonka puhtausaste on 99,995 prosenttia. Kuva: Kalle Niskala / YleMahdollisuus isoihin ilmastohyötyihin
Boliden Kokkolan tutkimus-, kehitys- ja teknologiajohtaja Sasu Penttinen kertoo, että Scmentum on kiinnostava tuote ilmaston kannalta.
– Perinteisen sementin valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat valtavat: globaalissa mittakaavassa noin 7–8 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Uuden tuotteen valmistuksessa pystymme pienentämään päästöjä jopa 95 prosenttia, kertoo Penttinen.
Päästövähennys syntyy siitä, kun neitseellisen raaka-aineen sijaan käytetään prosesseista ylijäävää materiaalia.
Sasu Penttinen kertoo videolla, kuinka jatkossa läjitettäväksi päätyvän materiaalin määrä voisi pienentyä:
Video: Kalle Niskala / YleTähtäimessä miltei jätteetön tuotanto
Penttinen näkee uudessa teknologiassa mahdollisuuksia myös Kokkolan sinkkitehtaalla muodostuvan prosessijätteen hyödyntämiseen.
Vaikka aivan kaikkea materiaalia ei tulevaisuudessakaan saada hyötykäyttöön, tähtäimessä on siirtyä lähes jätteettömään sinkintuotantoon.
Samalla metallien talteensaanti tehostuisi. Raaka-aineiden tehokas käyttö tuo myös taloushyötyä ja se on tarpeen, kertoo toimitusjohtaja Vesa Törölä.
– Investoinnit ja käyttökustannukset ovat todella isoja, kun puhutaan isoista tonnimääristä, raamittaa Törölä.
Hän nostaa lisäksi esiin huoltovarmuuden, joka parantuu, kun kriittisiä raaka-aineita saadaan talteen.
Vesa Törölä näkee konsernin kehityshankkeessa paljon hyötyjä:
Video: Kalle Niskala / Yle
Sinkkiä on valmistettu Kokkolan suurteollisuusalueella vuodesta 1969. Siitä lähtien hyödyntämättömät ainekset ovat päätyneet vaarallisen jätteen kaatopaikalle, joka on nyt 60 hehtaarin laajuinen ja sen korkein kohta 36 metrissä.
Nykyisen läjitysalueen kapasiteetti riittää 10-15 vuodeksi. Jatkoa varten Boliden Kokkola hakee lupaa läjitysalueen laajentamiseksi itään ja pohjoiseen. Tavoite on, että nykyinen alue ja myös laajennukset voitaisiin sulkea 2050-luvun loppupuolella.
- Ruotsalainen metalliyritys Boliden kehittämässä uutta tuotantoteknologiaa, jonka ansiosta aiemmin jätteeksi päätynyt materiaali on mahdollista saada hyötykäyttöön.
- Uudistus vaikuttaa Kokkolan tehtaaseen, josta päätyy nyt vuosittain 300 000 tonnia kuonaa läjitykseen. Koko konsernissa syntyy 1,5 miljoonaa tonnia kuonaa vuodessa.
- Uuden tuotteen päästöt ovat 95 prosenttia pienemmät kuin sementin. Sementin valmistus aiheuttaa 7-8 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.
Metallit paremmin talteen
Avaa kuvien katselu
Kaivinkoneet vahvistavat läjitysalueen patorakenteita sulkurakenteilla. Työ liittyy läjitysalueen sulkemiseen. Kaikkien sulkemistöiden arvioidaan kestävän vuoden 2030 loppuun saakka. Kuva: Boliden Kokkola
Boliden Kokkolan tutkimus-, kehitys- ja teknologiajohtaja Sasu Penttinen toteaa, että sinkkituotannosta Kokkolassa syntyy tällä hetkellä vuosittain noin 300 000 tonnia kuonaa.
– On aika iso haaste läjittää sitä. Uuden prosessin ansiosta me saamme sen materiaalin hyötykäyttöön.
Läjitykseen päätyy sinkkitehtaalta pääasiassa rautaa ja raudan yhdisteitä. Lisäksi joukossa on rikkiä, kuparia, sinkkiä ja hopeaa.
Toimitusjohtaja Vesa Törölä kertoo, että metallit voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää entistä tarkemmin.
Esimerkiksi sinkkirikasteessa sinkkiä on vain puolet.
– Tämä on houkutteleva asia meidän kannaltamme. Meille tulevissa rikasteissa on merkittävä määrä arvometalleja ja esimerkiksi kuparia, jotka haluttaisiin saada talteen vielä nykyistäkin paremmin.
Avaa kuvien katselu
Kokkolassa läjitysalueen sulkemistöihin tarvitaan kolme miljoonaa tonnia maamassoja. Yhtiö ei saanut lupaa korottaa jätealuetta nykyisen luvan sallimaa 40 metriä korkeammaksi ja alue suljetaan. Lupa kahden uuden läjitysalueen avaamiseksi on vireillä. Kuva: Kalle Niskala / YleLaajempi näkökulma
Erikoistutkija Sampo Mäkikouri teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä arvioi, että kiertotalous kiinnostaa teollisuutta monesta syystä. Talous on niistä yksi.
Maailmassa valmistetaan joka vuosi neljä miljardia tonnia sementtiä. Sen seosaineisiin on jo pitkään etsitty ja löydettykin korvaajia esimerkiksi kivihiilen polton lentotuhkasta ja masuunikuonasta.
Niillä on saatu aikaan säästöjä ja päästövähennyksiä, kertoo Mäkikouri.
– Sementin pääkomponentin klinkkerin valmistus aiheuttaa päästöjä, mutta se on myös kallista, koska se kuluttaa paljon energiaa.
Päästövähennyksille on myös rahallinen kannustin, koska EU:n päästökaupassa yritykset joutuvat maksamaan hiilidioksidipäästöistä.
Erikoistutkija Sampo Mäkikouri kertoo, miksi kiertotalous kiinnostaa teollisuutta
