Keräin vakuutti Rokuan Tulijärven mökkiläiset, jotka ovat taistelleet vieraslajia vastaan jo vuosia. Kone on kuitenkin vasta tutkimuskäytössä.
Vesiruttokone on tehty polven päällä, ilman sen kummempia piirustuksia, sanoo Oulun yliopiston projektitutkija Jonne Untinen. Hän esittelee videolla työn tulosta. Video: Paulus Markkula / Yle
- Oulun yliopiston kehittämä laite kitkee tehokkaasti kanadanvesiruttoa järvistä.
- Kanadanvesirutto haittaa veneilyä, kalastusta ja uimista.
- Pohjois-Pohjanmaalla testattu laite nostaa vesiruttoa tonneja tunnissa. Laite on tutkimuskäytössä, eikä sitä vielä voi ostaa.
- Laite irrottaa vesiruton pohjaa myöten toisin kuin nuotta. Myöskään viikate ei ole tehokas vesiruton poistamisessa.
Mökin omistajat seuraavat Rokuan Tulijärven rannalla Muhoksella tyytyväisinä, kun heitä pitkään piinannut kanadanvesirutto saa kyytiä.
Järvessä puksuttaa Oulun yliopistossa suunniteltu ja rakennettu laite, joka kitkee viheliäistä vieraslajia veden alta jopa tonneja tunnissa ja kuljettaa kasvuston rantaan.
– Me mökkiläiset odotamme kädet syyhyten, että saisimme tuollaisen laitteen omaan käyttöömme. Koneella pääsee sellaisiin paikkoihin, mihin ei yllä kahlaamalla, sanoo Hannu Kärppä.
Hän on myös Rokuan vesiensuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja.
Rokua on matkailu- ja luontoalue, joka sijaitsee Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella.

Avaa kuvien katselu
Oulun yliopistossa suunniteltu ja rakennettu laite irrottaa vesiruton veden alta ja kuljettaa kasvuston rantaan. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Yliopiston kehittämä laite on tutkimuskäytössä, ja sitä on testattu myös Kuusamossa. Keräintä ei saa vielä ostettua mistään.
Se harmittaa mökkiläisiä.
Kärpän mukaan vesirutto on Tulijärvellä iso ongelma. Perämoottorit jäävät kasvillisuuteen kiinni ja uistimen heitto on mahdotonta. Vieraslaji haittaa myös uimista.
Sama tilanne on sadoissa muissakin suomalaisjärvissä. Vesirutto leviää aggressiivisesti, ja sitä löytyy jo Lappia myöten.
Aggressiivinen vesirutto peräisin akvaarioista
- Kanadanvesirutto on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva vieraslaji, joka muodostaa massakasvustoja.
- Sitä on istutettu muun muassa akvaarioihin, joista se on levinnyt luontoon ihmisen avustamana.
- Muiden vesikasvien ja kalojen elinoloja heikentävä vesirutto on viheliäinen hävitettävä. Se voi lisääntyä pienistä kasvinpätkistä.
- Kasvia yritetään poistaa esimerkiksi raivausnuottauksella. Menetelmä on kuitenkin työläs ja hidas.
- Niittoa ei suositella, sillä se vain levittää kasvustoa.

Avaa kuvien katselu
Leikattu kasvi nousee kuljettimella säiliöön. Oulun yliopiston projektitutkija Jonne Untinen seuraa, että kaikki sujuu niin kuin pitääkin. Kuva: Paulus Markkula / YleKehitetty ketteräksi
Vesikasvikerääjä on kelluva laite, jonka perusrakenteessa on tuttu periaate: leikkaavat terät, keräin eli nostokuljetin ja säiliö.
Vastaavia laitteita löytyy maailmalta, mutta ne ovat huomattavasti raskasrakenteisempia, kertoo Oulun yliopiston projektitutkija Jonne Untinen.
Yliopistolla laite on kehitetty ketteräksi. Siipirattaat parantavat liikkuvuutta vesikasvien seassa ilman, että kasvillisuutta tarttuu potkurin ympärille.
Untisen mukaan laite painaa noin 1 200 kiloa, ja sitä voi kuljettaa lavetilla vaikka pakettiauton perässä.

Avaa kuvien katselu
Rokuan Tulijärvellä on yritetty hävittää kanadanvesiruttoa jo vuosikausia laihoin tuloksin, joten Oulun yliopiston kone tulisi tarpeeseen, kertoo Rokuan vesiensuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Hannu Kärppä. Kuva: Paulus Markkula / YleNuotta jää toiseksi
Oulun yliopiston vesikasvikeräin kiertää Tulijärven rantaa, eikä aikaakaan, kun kerääjän kyydissä on jo iso vesiruttolasti.
– Työpäivässä tällä laitteella saisi hyvinkin nostettua toistakymmentä tonnia vesiruttoa, kun myös siirtymät ja purku otetaan huomioon, Jonne Untinen sanoo.
Laite tekee varsin tarkkaa jälkeä. Untisen mukaan se leikkaa vesiruton pohjaa myöten.
Nuottaamalla ei välttämättä päästä yhtä hyviin tuloksiin.
– Tämän järven pohjassa oli nuottaamisen jälkeen vielä airon lavan verran vesikasvia. Nuotta ei ollut siihen yltänyt, Untinen kertoo.
Tavoitteena on, että vedestä nostettava vesirutto saataisiin jatkossa hyötykäyttöön. Biomassa voitaisiin jalostaa esimerkiksi biokaasuksi ja lannoitteiksi. Nyt se päätyy pääosin jätteeksi.