Presidentti Alexander Stubb vitsaili tulleensa Ukrainasta ”raikkaana ja virkeänä”. Väsymys kuitenkin kuului puheessa hetkittäin, kun Stubb tapasi mediaa.
Tasavallan presidentti saapui Helsinkiin suurlähettiläspäiville suoraan Kiovasta. Matka kesti 48 tuntia, junassa Stubb viimeisteli puhettaan.
Matka kiteyttää sen, mikä Stubbille on nyt keskeistä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tuki Ukrainalle sekä aktiivisuus.
Nyt ei pidä käpertyä, vaan vaikuttaa.
Presidentti itse vaikuttaa työkseen: viestii, pitää itsensä kartalla, tapaa ihmisiä ja matkustaa.
Stubb kuvasi suurlähettiläille kolme kohtaa, missä kaikkialla Suomen pitää juuri nyt vaikuttaa: Natossa, EU:ssa ja YK:ssa.
– Myöhemmin voi vaan sopeutua.
Stubb kertoo istuneensa iltaa ulkona Kiovan taivaan alla presidentti Volodymir Zelenskyin kanssa. Puheessa vilahtelivat myös Yhdysvaltojen neuvottelija Jared Kushner ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
Stubbin kabinetissa työtä tehdään ja yhteyksiä pidetään, mutta tiistaina selvisi hyvin vähän, millaisia ratkaisuja tällä hetkellä haetaan.
Eurooppalainen Nato on vielä hämärän peitossa
Tämänpäiväisessä puheessa korostui näkymien epävarmuus ja valmiiden vastausten puute. Se kertoo tilanteesta, jossa kansainvälinen politiikka ja turvallisuus juuri nyt on.
Yhdessä viikossa voi tapahtua saman verran kuin aiemmin vuodessa, mutta samaan aikaan asiat junnaavat ja matelevat. Vain se on selvää, että maailmassa taistellaan vallasta kiivaasti.
Vielä heinäkuussa Stubb puhui Ankaran Nato-huippukokouksessa siellä syntyvästä Nato 3.0:sta ja eurooppalaisemmasta Natosta, iskulauseen omaisesti.
Nyt, reilua kuukautta myöhemmin, Stubb sanoo, että Ankara oli virstanpylväs. Mutta ei ole selvää, millainen eurooppalaisesta Natosta tulee.
– Prosessi ja määränpää ovat kuitenkin monessa mielessä avoimia. Siltaa tulevaisuuteen rakennetaan samalla, kun matkaa tehdään, Stubb sanoi puheessaan.
Stubb määrittelee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kolmiosaisen ytimen: Kansallinen etu ja turvallisuus, eurooppalainen vastuu ja globaali vaikuttaminen.
Suomen pitää Stubbin mukaan vahvistaa ja ketteröittää Eurooppaa – eikä valittaa sen heikkoudesta.
Samoin Suomen pitää auttaa vahvistamaan Natoa. Sitä kuvatessaan Stubb muistuttaa selvästä erosta aiempaan ulkopolitiikkaan. Suomi ei vain odota eurooppalaista Natoa, vaan rakentaa sitä sisältä päin.
Naton uudistamisen tapoja hän ei kuitenkaan yksilöi. Stubb sanoo, että Yhdysvaltojen kykyjä ei korvata yksi yhteen ja tarvitaan uutta strategista kulttuuria ja eurooppalaista toimijuutta. Siksi Euroopan pitäisi tunnistaa yhteiset intressit.
Juuri näitä yhteisiä intressejä Stubb mitä ilmeisimmin etsii ja sanoittaa yhteydenpidossaan maailman johtajien kanssa.
Stubb on nostanut Suomen sarjatasoa
Stubbin puhetta kuunnelleet suurlähettiläät ovat todennäköisesti huomanneet, että ulkopolitiikkaa tehdään nyt korkeammalla sarjatasolla kuin koskaan ennen. He tietävät myös, että Suomen peli on pitkälti Stubbin varassa – ja todennäköisesti vain hän saa Suomen tällä uudella sarjatasolla pidettyä.
Kun Stubb korostaa vaikuttamisen merkitystä, hän oikeuttaa politiikan tekemisen tapaansa, jollaista ei suomalaisessa politiikassa ole ennen nähty. Vastaankaan on vaikea väittää.
Toisaalta myös politiikan selittäminen, kuvailu ja perustelu suomalaisille aika ajoin olisi tärkeää, jotta kansa pysyisi presidenttinsä vauhdissa mukana.
Vaikka näköalat ovat hämärät eikä vaikuttaminen aina tuota tulosta, Stubb ei vaikuta kyynistyneen.
Venäjän ennakointi on vaikeaa
Tiistaina Stubb muistutti jälleen, että Suomella tulee Ukrainan sodan päätyttyä olemaan yhä naapurisuhde Venäjään. Suhteen ei tarvitse tarkoittaa rautaesirippua.
On Venäjästä kiinni, millainen suhteesta tulee. Stubb sanoo.
Nyt Suomen ja Venäjän välillä on rautaesirippu, mutta rajan on sulkenut Suomi.
Presidentti Alexander Stubb puhui suurlähettiläspäivillä Suomen naapurisuhteesta Venäjään.
Stubb ei ottanut kantaa tiedustelupalveluiden arvioihin, joiden mukaan Venäjä voisi lähiaikoina testata Natoa joko sotilaallisesti tai hybridisodankäynnin keinoin. Hän kehotti valppauteen ja olemaan toistamatta Venäjän disinformaatiota.
Stubb myös muistuttaa Venäjän kapasiteetin rajallisuudesta. Sillä on kädet täynnä töitä Ukrainan kanssa.
Vielä kesäkuussa Kultarannassa Stubb arvioi Ukrainan sotaan liittyen, että parin kuukauden sisällä kannattaisi olla neuvottelukosketus Venäjän kanssa. Ainakaan julkista kontaktia ei tapahtunut.
Maanantaina Kiovassa Stubb sanoi, että kontakteja on, mutta ne ovat ”back office”, takaoven kautta.
Venäjä puolestaan on tarttunut Stubbin puheisiin jo jonkin aikaa ja yrittää hyödyntää niitä Suomea vastaan. Kun Stubb arvioi Kiovassa Ukrainan tehneen sotilasstrategisesti viisaita iskuja Venäjän logistiikkakeskuksiin, Kreml sanoi Stubbin olevan sodan kannalla.
Stubb ei ole tähänkään asti hätkähtänyt sitä, että Venäjä tarttuu hänen puheisiinsa. Tänään Stubb arvioi esimerkiksi tiedustelupalveluiden arvioihin nojaten, että sota ei ole päättymässä.
Stubb kuitenkin sanoi Suomen tekevän töitä rauhan puolesta ja rauhoitteli suomalaisia: Suomi tietää täsmälleen, millaisia kykyjä Venäjä Suomenkin rajan taakse rakentaa. Ja Naton keskeinen osa on pelote, jolla ehkäistään mahdollista hyökkäystä.