• Sipoossa hindutemppelin naapurit ovat valittaneet melusta.
  • Peltomaisemassa kuuluu kellojen kilkutusta, soittimien ääntä ja ihmisjoukon kulkueista lähteviä ääniä.
  • Toiminnanharjoittaja on teettänyt mittaukset ympäristövalvonnan kehotuksesta.
  • Sipoon ympäristöviranomaisten mukaan melutaso ja kesto eivät ylittäneet lain rajaamaa tasoa, joten toimintaa ei aiota rajoittaa.
  • Temppeli on ensimmäinen erillinen hindutemppeli Suomessa.

Sipoossa Uudellamaalla osa pientaloasukkaista vierastaa hindujen uskonnon harjoittamisesta kantautuvaa äänimaailmaa.

Sipoon Paippisiin rakennetun temppelin toiminnasta on valitettu kuntaan asianajotoimiston kautta jo viime syksynä. Valituksen on tehnyt yksi naapuri, mutta kaikkiaan 15 pientaloasukasta on ilmaissut sille tukensa.

– Se on suhteellisen suuri määrä tilanteeseen nähden, sanoo asukkaita edustava asianajaja Juha Saarimäki asianajotoimisto Fennosta.

Loppuvuodesta eläköityvä Saarimäki ei ole aiemmin törmännyt vastaavaan valitukseen, vaikka on toiminut muun muassa Suomen Omakotiliitossa.

– Kenelläkään ei ole mitään hindu-uskontoa vastaan, vaan sitä, missä toimintaa harjoitetaan ja millä tavoin avoimessa maalaisympäristössä, jossa äänet kaikuvat kauas.

Kolme alttaria ulkona nurmikolla. Reunoissa olevat alttarit ovat kirkkaan oransseja ja keskellä on keltainen alttari, jossa on Shiva jumala patsas.

Avaa kuvien katselu

Keskellä on Shiva-jumalan alttari, vasemmalla Shivan vanhemman Ganesha-pojan alttari ja oikealla Shivan nuorimman Kartikeya-pojan alttari. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Saarimäen mukaan kyse on pientalomaisemasta, jossa samankaltaista melua ei ole ollut aiemmin.

Avoimessa peltomaisemassa kuuluu kellojen kilkutusta, rumpujen ääntä, intialaisen huilun soittoa ja noin sadasta ihmisestä lähteviä kulkueen ääniä.

– Laskin, että tänä kesänä on toukokuun jälkeen tähän mennessä ollut 51 tilaisuutta, jotka kestävät jopa kolme tuntia kerrallaan, naapuri Leif Schmidt sanoo.

Schmidtin ja valitukseen osallistuneiden naapureiden mukaan ei ole mukava istua pihalla ja kuunnella hienoina kesäiltoina häiritsevää meteliä. Myös pysäköityjä autoja on pellonlaidalla paljon.

Oranssi Ganesha jumalan patsas, jossa ihmishahmolla on norsun pää.

Avaa kuvien katselu

Ganesha on norsupäinen viisauden, älykkyyden ja uusien alkujen jumala. Hän on yksi hindulaisuuden suosituimmista hahmoista. Kuva: Kristiina Lehto / YleTemppelistä tuli suosittu paikka

Temppeli on sijainnut paikallaan nyt viisi vuotta. Kaikki alkoi kaipuusta saada temppeli yhdelle hindu-uskonnon jumalista, pääjumala Shivalle.

– Tulin Suomeen noin kymmenen vuotta sitten. Täällä ei ollut sellaista temppeliä kuin kotimaassani oli, kertoo Sri Lankasta kotoisin oleva Nirojan Sivananthan.

Hän etsi sopivaa paikkaa Sipoosta, Keravalta, Vantaalta ja niiden lähialueilta. Paikka löytyi lopulta Sipoon Paippisista.

– Kävin täällä. Seuraavana yönä näin unessa tontilla ison hindutemppelin. Ymmärsin, että jumalamme näytti minulle paikan olevan hänen lempipaikkansa.

Nirojan Sivananthan osti tontin rakentaakseen tontin toiselle puolelle temppelin ja toiselle puolelle itselleen kodin.

Suomessa ei ole ollut erillisiä hindutemppeleitä, vaan uskonnon harjoittamiseen varatut tilat ovat olleet muiden rakennusten yhteydessä, esimerkiksi kotien sisällä.

Sipoon temppeli on ensimmäinen, ja siitä on tullut suosittu. Nirojan Sivananthan ei päätynyt rakentamaan kotia, vaan toinen tontti jäi temppelissä vierailevien pysäköintialueeksi. Hän asuu Vantaalla.

Pöydillä ja lattioilla on astioissa erilaisia hedelmiä, pähkinöitä ja makeisia sekä värikkäitä kukkia.

Avaa kuvien katselu

Jumalille tarjottavaa ruokaa, kuten hedelmiä, pähkinöitä tai makeisia, jaetaan rituaalin jälkeen siunattuna temppelissä kävijöille. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

– Perustimme oman yhdistyksen. Järjestämme rukoustilaisuuksia viikoittain ja vuosittaisen festivaalin, joka kestää 14 päivää.

Kokoontumiset ovat yleensä perjantaisin, mutta muitakin tilaisuuksia on.

Temppeli on pieni rakennus, joten osa uskonnon harjoittamisesta tapahtuu ulkona ja peltoalueella.

Nirojan Sivananthan sanoo keskustelleensa useiden naapureiden kanssa, eivätkä nämä ole kokeneet tilaisuuksia häiritseviksi.

– Haluamme kaikille hyvää ja olla sovussa kaikkien kanssa. Se on jumalamme tahto.

Tilaisuuksien äänimaailmaa on muutettu.

– Käytämme vain yhtä rumpua ja yhtä bambusta valmistettua huilua. Esimerkiksi Norjassa, Saksassa tai Ranskassa käytetään neljää soitinta vastaavissa tilaisuuksissa, Sri Lankassa ja Intiassa kymmentä.

Lisäksi suurinta kelloa ei enää soiteta ja kellojen soittoaikoja on lyhennetty.

Värikkäästi ja koristeellisesti tehdyt alttarinuket, jotka edustavat Shiva jumalaa ja hänen Parvati vaimoaan.

Avaa kuvien katselu

Hindulaisessa mytologiassa Shivan ja Parvatin perhe edustaa kosmista harmoniaa. Heitä pidetään hindulaisuudessa täydellisenä avioliittona. Kuva: Kristiina Lehto / YleToimintaa ei aiota rajoittaa

Temppelissä oli festivaali heinäkuun puolivälissä. Ympäristövalvonta kehotti toiminnanharjoittajaa mittaamaan tai muulla tavoin selvittämään luotettavasti jumalanpalvelustapahtumien aiheuttaman äänitason lähimpien asuinrakennusten piha-alueella. Mittausajankohdaksi sovittiin festivaalien lauantai-ilta.

Sipoon ympäristöviranomaisten mukaan melutaso ja kesto eivät ylittäneet lain rajaamaa tasoa.

– Näillä mittauksilla ei ole pystytty osoittamaan, että se olisi erittäin häiritsevää, johtava ympäristötarkastaja Anu Juvonen sanoo.

Juvosen mukaan äänen tasossa oli vaihtelevuutta. Mittaustuloksista näkee, että hetkellisesti melutaso on ylittänyt päiväohjearvoksi annetun 55 desibeliä.

Tapahtuman aikana ylityksiä on ollut pisimmillään 25 minuuttia ja muutama 5–10 minuutin jakso.

– Musiikki ja laulu ovat tapahtuman aikana suuressa merkityksessä. Siihen tavallaan kiinnittää huomiota, koska se on vähän erilaista äänimaailmaa, mitä normaalisti on peltoympäristössä kuultu.

Kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunta käsittelee asiaa torstaina.

Esityslistan mukaan kunta ei anna ympäristösuojelulain mukaisia määräyksiä melutason vähentämisestä eikä vaadi lain mukaista ilmoitusmenettelyä ennakkoon.

Järjestäjiä aiotaan muistuttaa ainoastaan vuosittaisesta, 14 päivää kestävästä festivaalista. Siitä tulisi tiedottaa lähinaapureille viimeistään kaksi vuorokautta ennen sen alkamista.

Temppelin katolla on värikkäitä hahmoja: Pyhä lehmä, Shiva jumala ja hänen vaimo Parvati.

Avaa kuvien katselu

Hindulaisuudessa lehmä on äärimmäisen pyhä eläin. Sitä ei pidetä jumalana, jota palvottaisiin sellaisenaan, vaan elämän, puhtauden, äitiyden ja runsauden pyhänä symbolina. Kuva: Kristiina Lehto / Yle