Poliisi epäilee, että alaikäinen nuori levitti tekoälyllä tehtyjä alastonkuvia jopa yli sadasta nuoresta tytöstä. Nuorille on tarjolla tukea ja keskusteluapua.
Avaa kuvien katselu
Syväväärennökset puhuttavat lappeenrantalaisnuoria. Kuvituskuva. Kuva: AOP
- Lappeenrannassa alaikäisen epäillään levittäneen tekoälyllä tehtyjä alastonkuvia jopa yli sadasta tytöstä.
- Väärennetyt alastonkuvat ovat nopeasti leviävä ilmiö Suomessa.
- Deepfake-ilmiö puhuttaa ja huolestuttaa lappeenrantalaisnuoria.
Opiskeluhuollon ammattilaiset tarjoavat tukea nuorille, jotka haluavat keskustella laajasta deepfake- eli syväväärennöstapauksesta Lappeenrannassa.
Poliisi epäilee, että alaikäinen nuori levitti tekoälyllä tehtyjä alastonkuvia jopa yli sadasta nuoresta tytöstä. Lukiolaisille on lähtenyt asiasta Wilma-viesti.
Nuori voi keskustella asiasta terveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin kanssa omassa koulussaan tai oppilaitoksessaan.
– Tärkeintä on varmistaa, että nuorilla ja heidän läheisillään on mahdollisuus saada tarvittaessa keskustelu- ja kriisitukea, kertoo palvelupäällikkö Anne Korhonen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta sähköpostitse.
Korhonen arvioi, että keskustelut ja erilaiset tunteet voivat nousta pintaan lähipäivien aikana.
Syväväärennökset puhuttavat lappeenrantalaisnuoria. 18-vuotias Sanni Seppälä on huolissaan koko deepfake-ilmiöstä.
Video: Mikko Savolainen / YleNopeasti leviävä ilmiö
Tyttöihin ja naisiin kohdistuvat väärennetyt alastonkuvat ovat nopeasti leviävä ilmiö Suomessa. Yle on uutisoinut aiheesta laajasti aiemmin tänä vuonna.
Raiskauskriisikeskus Tukinainen on saanut deepfake-väärennöksiin liittyviä yhteydenottoja satunnaisesti. Johtava kriisityöntekijä Johanna Linner Matikka uskoo, että tapaukset lisääntyvät.
Linner Matikan mukaan vaikutukset uhreihin voivat olla laaja-alaisia ja moninaisia.
Esillä on ollut esimerkiksi tapauksia, joissa väärennettyjä kuvia on lähetetty uhrien nimien ja titteleiden kanssa.
– Silloin tarkoituksena on ollut häpäistä ja levittää väärää tietoa sekä toisaalta paljastaa, kuka kuvassa on sekä hänen asuin- ja työpaikkansa. Silloin se on todella intiimi henkilökohtainen teko, Linner Matikka sanoo.
Avaa kuvien katselu
Johtava kriisityöntekijä Johanna Linner Matikka kertoo, että syväväärennöskuvat ovat yksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja vihan muoto. Kuva: Kristiina Lehto / Yle
Uhrille voi tulla hyväksikäytetty olo, vaikka hän tietää, ettei ole tehnyt väärennetyissä kuvissa esitettyjä asioita. Uhrille voi myös nousta huoli siitä, mihin kuvat päätyvät ja miten ne vaikuttavat esimerkiksi työhön ja perheeseen.
– Siinä mielessä se tunkeutuu henkilökohtaiselle alueelle, vaikka se on väärennetty eli ei ole totta.
Väkivallalle uusia keinoja
Linner Matikan mukaan syväväärennöskuvat ovat yksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja vihan muoto. Väkivallan muotoja löytyy aina lisää, kun teknologia kehittyy.
Hän ajattelee, että toimintaa voidaan estää ennen kaikkea lisäämällä seksuaalivalistusta ja -kasvatusta kouluissa.
– Pitää myös puhua suostumuskulttuurista, ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta sekä oikeudesta yksityisyyteen.
Linner Matikka näkee, että keskustelu on vietävä myös harrastustoimintaan.
– Ajattelen, että se liittyy myös laajemmin sosiaalisen median käyttöön ja muuhun. Nämä eivät ole toisistaan irrallisia ilmiöitä, ja vastuu on tietenkin yhteinen.
Lappeenrantalainen 18-vuotias Iia Kurikka toivoo, että koulussa opetettaisiin tunnistamaan enemmän tekoälysisältöä ja vahvistettaisiin medialukutaitoa.
Video: Mikko Savolainen / Yle