Espanjalainen talouslehti muistuttaa, kuinka Suomi läksytti Etelä-Eurooppaa eurokriisin aikana.
Espanjalaismedia kertoo, kuinka Suomessa on Euroopan korkein työttömyys ja lähes yhtä suuri velkasuhde kuin Portugalissa. Tiina Somerpuro
Espanjalainen talouslehti El Economista ei säästele sanojaan arvioidessaan Suomen talouden tilaa.
Lehti kuvailee Suomea entiseksi Euroopan mallioppilaaksi, joka käytti vahvaa ja etuoikeutettua asemaansa Etelä-Euroopan maiden läksyttämiseen eurokriisin aikana.
Nyt lähes 15 vuotta myöhemmin roolit ovat vaihtuneet.
– Kosto on parasta tarjoiltuna kylmänä, El Economista kirjoittaa.
Lehti palauttaa lukijoidensa mieleen vuoden 2012 eurokriisin. Pääministeri Jyrki Kataisen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen johtama Suomi vaati velkaantuneilta euromailta tiukkaa talouskuria ja vakuuksia tukien vastineeksi.
Jyrki Katainen toimi Suomen pääministerinä 2011–2014. petteri paalasmaa
Suomi suhtautui varauksellisesti tukipaketteihin ja vaati Etelä-Euroopan maita leikkaamaan menojaan sekä tasapainottamaan julkista talouttaan.
Lehden mukaan maat, joille Suomi aikanaan jakoi talousoppejaan, voisivat nyt neuvoa Helsinkiä.
Noidankehä
Suomen talouden kuvaillaan ajautuneen lähes loputtomaan noidankehään. Työttömyys on Euroopan huippulukemissa.
Valtio yrittää pysäyttää velkaantumisen leikkaamalla menoja. Samalla työttömyys ja heikko talouskasvu pienentävät verotuloja ja kasvattavat julkisen talouden menoja.
Leikkaukset lisäävät epävarmuutta, jolloin kotitaloudet vähentävät kulutustaan ja yritysten kysyntä heikkenee. Yritykset puolestaan lykkäävät investointeja ja rekrytointeja, mikä kasvattaa työttömyyttä entisestään.
Kaksi romahdusta
Lehti avaa tarkasti 2000-luvun Suomen taloushistoriaa. Talouden kasvuvauhti alkoi hiipua jo 2010-luvun alussa, kun Nokia menetti asemansa matkapuhelinmarkkinoilla ja paperiteollisuuden kysyntä heikkeni digitalisaation seurauksena.
Samaan aikaan työikäinen väestö alkoi pienentyä. Verotulot jäivät jälkeen samalla kun eläkkeisiin, terveydenhuoltoon ja muihin ikäsidonnaisiin menoihin tarvittiin yhä enemmän rahaa.
Lehti huomauttaa, ettei Suomi ole onnistunut houkuttelemaan tarpeeksi maahanmuuttajia korvaamaan näitä menetyksiä.
– Kun BKT syntyy työntekijöiden työstä, työntekijöiden määrän väheneminen on merkittävä ongelma, taloustieteen professori Roope Uusitalo toteaa El Economistan siteeraamalle Bloombergille.
Espanja on kulkenut toiseen suuntaan.
Maa on noudattanut Euroopan kiristyvässä maahanmuuttoilmapiirissä huomattavan avointa linjaa. Se on pyrkinyt houkuttelemaan ulkomaista työvoimaa sekä helpottamaan jo maassa asuvien siirtolaisten pääsyä laillisille työmarkkinoille.
Espanjan keskuspankin mukaan maahanmuuttajat selittävät huomattavan osan maan talouskasvusta. Espanjassa väestönkasvu ruokkii kulutusta, rakentamista ja palvelujen kysyntää.
Kuvituskuva Barcelonasta. Espanjan talouskasvua tukevat myös matkailu, investoinnit ja kotimainen kysyntä. ZumaWire / MVPHOTOS
Suomessa sen sijaan kotitaloudet pelkäävät työttömyyttä, uusia leikkauksia sekä veronkorotuksia ja varautuvat pahimpaan säästämällä.
Viime vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien kertyneet säästöt olivat yli 115 miljardia euroa, mikä on kaikkien aikojen ennätys ja osoitus siitä, että kansalaiset eivät kuluta, lehti kertoo.
Erityisen synkän varjon Suomen tulevaisuuden ylle heittää korkea nuorisotyöttömyys. Eurostatin mukaan alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli Suomessa kesäkuussa lähes 24 prosenttia.
Suomen talousahdingon kerrotaan näkyvän jo hyvinvointivaltion perustuksissa.
Monien kotitalouksien tilanne Suomessa on tiukka. Kuvituskuva leipäjonosta Myllypurossa. Jukka Lehtinen
El Economistan mukaan asunnottomien määrä kasvoi vuonna 2025 lähes kolmanneksen asumistukeen tehtyjen leikkausten jälkeen. Kirkoilta apua hakeneiden määrä nousi 40 prosenttia, ja yli 600 000 suomalaisen velkoja oli valtion perinnässä.
Samaan aikaan osa kotitalouksista yrittää selvitä ruuasta ja muista päivittäisistä menoista hieman yli 200 eurolla kuukaudessa.
Täysin lohduttomana espanjalaislehti ei kuitenkaan Suomen tilannetta pidä.
Lehti nostaa esiin varovaisia merkkejä talouden vakautumisesta. Suomen BKT kasvoi viime vuonna 0,8 prosenttia. Käänne on kuitenkin hidas, eikä suhdanteen paraneminen poista Suomen rakenteellisia ongelmia.
Espanjan mediassa naljaillaan Suomen talousahdingolle. Kuvituskuva perinteisistä flamencoasuista. Mostphotos