Syksyllä 1961 presidentti Urho Kekkonen piti YK:n yleiskokouksessa puheen, jossa hän määritteli Suomen aseman kansainvälisillä areenoilla kuuluisiksi tullein sanoin: ”näemme itsemme pikemminkin lääkärin kuin tuomarin osassa.” Sanonnan kehittänyt diplomaatti ja Kekkosen luotettu Ralph Enckell myöhemmin tarkensi, että lääkäri etsii syitä, ei syyllisiä.

Lääkärin aika oli ja meni, kun neljä ja puoli vuotta sitten Suomesta tuli tuomari. Silloin presidentti Sauli Niinistö tuomitsi selkeäsanaisesti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan kuten kuuluikin tehdä ja johdatti yhdessä pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanssa Suomen Naton jäseneksi.

Suomen yksi rooli muistuttaa filosofoivaa rauhanlobbaria.

Tasavallan presidentti Aleksander Stubb pohdiskeli tiistaina suurlähettiläskokouksen puheessaan, miten Suomen pitää olla vahvasti mukana vaikuttamassa Euroopassa ja maailmassa. Historian katsomoon pienellä Suomella ei ole vara jäädä.

Stubbin Suomea ei voi luonnehtia varsinaisesti lääkäriksi Enckellin ja Kekkosen tarkoittamassa mielessä, sitä jo Nato-jäsenyys rajoittaa, mutta Stubb jätti oven raolleen uudelle roolille toteamalla Venäjän oman toiminnan määrittävän, miten suhteemme kehittyy. Toisaalta tuomarin elkeitäkään Stubb ei erityisesti esitellyt maanantaina päättyneellä kaksipäiväisellä vierailullaan Kiovaan, missä hän ennemminkin sanoitti tuntojaan kuin sielunhoitaja murehtien sotaa ja surren surevien kanssa.

Stubbin tiistaina hahmottelemissa tulevaisuudenkuvissa Suomen yksi rooli muistuttaa filosofoivaa rauhanlobbaria. Filosofoivaa siksi, että presidentti vahvisti viestiään kreikkalaisen historioitsijan ja sotapäällikön Thukydidesin yli 2000 vuoden takaisin sanoin: ”Onnen salaisuus on vapaus. Vapauden salaisuus on rohkeus”. Siksi Suomen pitää tavoitella ensinnäkin Natossa vahvaa toimijuutta eurooppalaisten jäsenmaiden kesken ja toiseksi ”ehkäistä transatlanttista irtikytkentää”..

Kiinnostavasti Stubb myös kannusti ponnistelemaan Ukrainan integroimiseksi nopeasti sekä EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden tuomiseksi niin lähelle unionia kuin mahdollista. Siten EU:sta tulee vahvempi, sietokykyisempi ja ketterämpi. Lisäksi hän kannusti rohkeuteen ja aktiivisuuteen myös YK:n parissa.

Stubbin puheista on luettavissa, että ponnistelut rauhan puolesta voivat käydä raskaiksi, mutta niin pitkään kun ne pysyvät taloudellisina ponnisteluina, ne ovat lopulta kevyitä sietää.