Aaltio kiertää hakkuu-uhan alaisissa valtion luonnonmetsissä soittaen bassoklarinetilla maakuntalauluja. Tavoitteena on herättää suomalaiset toimimaan.
Mikko Aaltio yhdistää kulttuuriperinnön ja luonnonsuojelun uudella tavalla, esiintymällä metsässä. Video: Pasi Takkunen / Yle, Petri Kuikka / Yle.
- Muusikko Mikko Aaltio kiertää Suomea soittaen maakuntalauluja luonnonmetsissä, joita uhkaa mahdolliset hakkuut.
- Luontojärjestöt pitävät metsiä arvokkaina, mutta niistä on tehty aktiivisia metsänkäyttöilmoituksia.
- Aaltio haluaa herättää ihmiset suojelemaan kotiseutunsa metsiä. Hänen mukaansa kulttuuri rakentuu luonnon päälle.
- Hän toivoo, että kansalaiset vaatisivat päättäjiltä enemmän luonnonsuojelutoimia.
Tiisu-yhtyeestä tuttu muusikko Mikko Aaltio seisoo Halsuan Taskunevalla, valtion omistamassa metsässä, jossa kasvaa hänen arvionsa mukaan 100–200 vuotta vanhoja puita.
Hän nostaa bassoklarinettinsa huulilleen ja alkaa soittaa Keski-Pohjanmaan maakuntalaulua.
Tämä on yksi etappi Aaltion poikkeuksellisella Metsämaakuntalaulut-kiertueella.
Hän kiertää ympäri Suomea metsiä, jotka Luonnonmetsätyöryhmä, Metsäliike ja Greenpeace ovat todenneet luontoarvoiltaan monimuotoisiksi ja arvokkaiksi. Silti Metsähallitus on laittanut niihin aktiivisia metsänkäyttöilmoituksia.
– Milloin tahansa tuolle juuri valmistuneelle metsätielle saattaa tulla kone, joka kaataa nämä puut. Se olisi suuri vääryys. Olen soittamassa maakuntalauluja, jotta ihmiset tietävät, että tällainen paikka on olemassa heidän lähellään, Aaltio sanoo.
Avaa kuvien katselu
Aaltio kertoo toimivansa kampanjassaan yksityishenkilönä, vaikka konsultoikin kohteiden valinnassa sekä Greenpeacea että luonnonmetsiä puolustavaa ja avohakkuita vastustavaa Metsäliikettä. Kuva: Petri Kuikka / YleKulttuuri rakentuu luonnon päälle
Idea Metsämaakuntalaulu-kiertueesta syntyi, kun Mikko Aaltio kuuli hakkuista ja ahdistui. Hän löysi antikvariaatista vanhan kirjan, jossa olivat kaikki Suomen maakuntalaulut.
– Maakuntalaulut kertovat ihmisistä ja ehkä vähän vieraan vallan vastustamisesta, mutta ennen kaikkea luonnosta. Se on voimavaramme ja perusta, jolle rakennamme yhteiskuntamme.
Aaltio haluaa, että huoli metsistä tulisi vahvemmin ihmisten tietoisuuteen – kotiseudulle, lähiluontoon.
– Kun luonto romahtaa, romahtaa myös yhteiskuntamme. Luonnon monimuotoisuus on yksi mittareista, jotka mittaavat sen elinvoimaisuutta, Aaltio pohtii.
Avaa kuvien katselu
Mikko Aaltio tekee kiertueella videoita isänsa Jukka Aaltion ja pikkuveljensä Markuksen kanssa. Ne julkaistaan Instagramissa ja Youtubessa. Kuva: Petri Kuikka / YlePositiivinen kulma metsäkeskusteluun
Ensimmäisellä Metsämaakuntalaulut-kiertueella syksyllä 2024 Mikko Aaltio kävi Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä.
Nyt vuorossa ovat Pirkanmaa, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Lokakuuhun mennessä hän toivoo kiertävänsä loputkin maakunnat.
– Tämä on positiivinen kulma metsäkeskusteluun. Ei huutamista ja vastustamista, vaan muistutan positiivisen kautta, mistä suomalainen kulttuuri kumpuaa ja mitä meillä vielä on jäljellä.
Hän toivoo, että videosarja herättäisi ihmiset kiinnostumaan ja suojelemaan kotiseutunsa metsiä.
Mikko Aaltio: ”Maakuntalaulut kertovat ennen kaikkea luonnosta”
”Meidän täytyy vaatia enemmän”
Aaltio muistuttaa, että gallupeissa selvä enemmistö suomalaisista sanoo haluavansa poliitikoilta enemmän ilmastotoimia.
– Mutta missä ovat kansalaisten teot? Meidän täytyy vaatia enemmän päättäjiltä, hän sanoo.
Toivoa Mikko Aaltiolle antaa koronakriisi, joka osoitti, että kun poliittinen tahtotila on olemassa, yhteiskunta pystyy muuttumaan hämmästyttävän nopeasti.
– Toivon, että tavalliset kansalaiset saavat teoillaan aikaan sellaisen poliittisen paineen, että päättäjien on pakko toimia.