Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto on keksinyt moninaisia keinoja käyttää valtionhallintoa Trumpin vastustajien painostamiseen ja rankaisemiseen.
Viimeisimpänä uutisotsikoihin ovat nousseet Trumpin hallinnon asuntolainamarkkinoita valvovan viranomaisen esittämät syytökset vilpistä asuntolainahakemuksissa ja se, että oikeusministeriö on käynnistänyt syytösten pohjalta rikostutkinnan kolmea amerikkalaista vastaan. Kaksi tutkinnan kohteista on saanut Trumpin vihat niskoilleen jo aikoja sitten. Kolmas vaikuttaa joutuneen poliittiseksi pelinappulaksi.
Poliittista peliä Trumpin hallinto näyttää pelaavan keskuspankki Fedin hallituksen jäsenellä Lisa Cookilla, jonka poistaminen Fedin hallituksesta hyödyttäisi Trumpia huomattavasti. Vaikka rikostutkinta on vasta aloitettu eikä Cookia vastaan esitettyjä syytöksiä asuntolainavilpistä ole näytetty toteen, Trump on jo yrittänyt niihin vedoten ensin painostaa Cookia irtisanoutumaan ja sitten erottaa hänet.
Jos Cook irtisanoutuisi tai irtisanottaisiin, Trump pääsisi nimittämään hänen tilalleen uuden hallituksen jäsenen. Oletettavasti hän valitsisi jonkun, joka olisi valmis äänestämään Fedin kokouksissa Trumpin toiveiden mukaan. Tällä olisi huomattavaa vaikutusta Yhdysvaltojen talouteen, sillä Trump on jo pitkään painostanut keskuspankkia alentamaan ohjauskorkoaan. Cook ei kuitenkaan ole suostunut väistymään vaan on aloittanut oikeustaistelun irtisanomistaan vastaan.
Cookin lisäksi asuntolainavilppisyytteisiin perustuva rikostutkinta on aloitettu New Yorkin osavaltion oikeuskansleria Letitia Jamesia vastaan. Jamesin aloittama tutkinta johti Trumpin presidenttikausien välissä siviilioikeudenkäyntiin Trumpia, hänen poikiaan ja heidän liikeyritystään vastaan. Trump tuomittiin oikeudenkäynnin päätteeksi satojen miljoonien eurojen korvauksiin.
Kolmas asuntolainavilppiväitteiden takia rikostutkinnan kohteeksi joutunut presidentin vastustaja on kalifornialainen demokraattisenaattori Adam Schiff. Schiff tutki Trumpin ensimmäisellä kaudella Venäjän yritystä sekaantua Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin ja Trumpin yritystä painostaa Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä auttaa häntä mustamaalaamaan Joe Bidenia. Ensimmäinen tutkinta oli kiusallinen vaalivoittajalle, ja jälkimmäinen johti Trumpin ensimmäiseen virkasyytteeseen, jonka käsittelyssä Schiff oli keskeisessä roolissa.
Yhdysvaltainoikeusministeriö on käynnistänyt muitakin rikostutkintoja Donald Trumpin vihamiehikseen kokemia amerikkalaisia vastaan. Huhtikuussa oikeusministeriö usutettiin täysin avoimesti kahden entisen valtion virkamiehen kimppuun.
Donald Trump määräsi presidentin asetuksella ministeriön tutkimaan Chris Krebsiä ja Miles Tayloria, jotka molemmat työskentelivät valtionhallinnossa presidentin ensimmäisellä kaudella. Vaalien kyberturvallisuudesta tuolloin vastanneen Krebsin Trump kokee vihamiehekseen siksi, että tämä kertoi julkisuudessa vuoden 2020 vaalien olleen rehelliset sen sijaan, että olisi tukenut Trumpin perättömiä väitteitä vaalivilpistä. Taylor puolestaan on noussut avoimesti Trumpia vastaan ja kritisoinut paljastuskirjassa tämän ensimmäisen kauden toimia.
Suojelu pois
Oikeustoimet ovat kuitenkin vain yksi monista kostokeinoista. Donald Trump on myös poistanut useilta vastustajikseen mieltämiltä henkilöiltä oikeuden liittovaltion suojeluun. On tavallista, että Yhdysvaltojen presidentti myöntää virkakautensa päättyessä joillekuille lähipiiriinsä kuuluville suojelua pidemmäksi aikaa kuin mihin laki velvoittaa, ja ennen Trumpin toista kautta on ollut vakiintunut tapa, että uusi presidentti kunnioittaa tässä asiassa edeltäjänsä päätöstä. Trump on kuitenkin perunut edeltäjänsä Joe Bidenin myöntämän suojeluoikeuden Bidenin aikuisilta lapsilta ja entiseltä varapresidentiltä Kamala Harrisilta.
Lisäksi Trump on vetänyt pois liittovaltion turvahenkilöstön, joka aikaisemmin suojeli John Boltonia. Bolton työskenteli Trumpin ensimmäisessä hallinnossa kansallisen turvallisuuden neuvonantajana mutta on sittemmin kritisoinut Trumpia kovasanaisesti ja esittänyt paljastuskirjassaan Trumpia kohtaan kiusallisia syytöksiä. Bolton oli saanut turvahenkilöstön suojelua Iranin esittämien tappouhkausten vuoksi.
Iran on uhannut tappaa myös Trumpin ensimmäisessä hallinnossa ulkoministerinä työskennelleen Mike Pompeon ja tämän avustajan. Heiltä Trump eväsi oikeuden ulkoministeriön järjestämään suojeluun, vaikka Pompeon mukaan yhdysvaltalaisviranomaiset ovat arvioineet heihin kohdistuvan uhan jatkuvan yhä. Pompeo harkitsi vuonna 2023 lähtevänsä mukaan vuoden 2024 presidenttikilpaan ja kritisoi tuolloin Trumpia julkisesti.
Liittovaltion suojelusta ovat Trumpin päätöksellä joutuneet luopumaan myös entinen asevoimien komentaja Mark Milley ja koronaviruspandemian aikana valtionhallinnon terveysneuvonantajana toiminut Anthony Fauci. Milleyn ja Faucin osalta huomionarvoista on, että Trump on kommentoinut heitä vuosien varrella sosiaalisessa mediassa tavalla, joka saattaa yllyttää hänen kannattajiaan väkivallantekoihin heitä vastaan. Milleytä Trump on syyttänyt sosiaalisessa mediassa maanpetoksesta ja huomauttanut samassa yhteydessä, että maanpetoksesta voi saada kuolemanrangaistuksen.
Kostotoimelta vaikuttaa myös liittovaltion poliisin FBI:n tekemä ratsia John Boltonin kotiin, joskin Trump on kiistänyt tilanneensa ratsiaa tai edes tienneensä siitä etukäteen.
Ratsiassa ilmeisesti etsittiin salassa pidettäviä asiakirjoja, joita Boltonin väitetysti epäillään säilyttäneen kotonaan. Trumpin omaan Floridan-kartanoon tehtiin hänen presidenttikausiensa välissä FBI:n ratsia samasta syystä, ja Trumpin hallusta tuolloin löytyneet asiakirjat johtivat rikossyytteeseen. Boltonia vastaan ei kuitenkaan ole rikossyytteitä nostettu.
Liittovaltion käyttäminen koston välikappaleena herättää kysymyksen, onko Yhdysvaltojen poliittinen kulttuuri muuttumassa pysyvästi.
Trump ja hänen kannattajansa kokevat Bidenin hallinnon käyttäneen valtionhallintoa poliittiseen ajojahtiin, koska Bidenin hallinnon oikeusministeri Merrick Garland nimitti erikoissyyttäjän tutkimaan Trumpin epäiltyjä rikoksia, ja erikoissyyttäjä Jack Smith päätyi nostamaan Trumpia vastaan kaksi rikossyytettä. Heidän näkökulmastaan demokraatit siis muuttivat toimintakulttuuria ensin, ja Trump vain vastaa samalla mitalla. Presidentin seuraajalla onkin iso vastuu siitä, tuleeko poliittisesti motivoiduista ajojahdeista uusi normaali.
Vaikka koston kierre ei enää Trumpin toisen kauden jälkeen jatkuisi, vaarana on, että Trumpin toimet vähentävät amerikkalaisten kiinnostusta työskennellä valtionhallinnossa.
Paremmat palkat ovat jo pitkään tehneet yksityisestä sektorista valtionhallintoa houkuttelevamman, ja kun yhtälöön lisätään vielä pelko poliittisista kostotoimista tai pelinappulaksi joutumisesta, vaarana on, että koko maailman talouteen ja turvallisuuteen työssään vaikuttavat amerikkalaiset eivät tulevina vuosina olekaan enää parhaiten työhönsä sopivia vaan vain niitä, jotka suostuivat epäkiitolliseen tehtävään.
Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin tutkija, joka tekee Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahalla väitöskirjaa Yhdysvaltojen demokratian kriisistä.
Poimintoja videosisällöistämme