Sibelius-tutkija Antti Vihisen uutuuskirjassa paljastetaan tiettävästi ensimmäistä kertaa Adolf Hitlerin vuonna 1935 Jean Sibeliukselle lähettämä kirje.

Uutuuskirjan mukaan Jean Sibelius todennäköisesti ilahtui Hitlerin kirjeestä. AOP

Natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler lähetti säveltäjä Jean Sibeliukselle ylistyskirjeen vuonna 1935.

Kirje tuli tiettävästi ensimmäistä kertaa julkisuuteen Sibelius-tutkija Antti Vihisen uutuuskirjassa Sibeliuksen katumuspäivä 1943, joka julkistettiin perjantaina.

Teoksessa on kuva Hitlerin omakätisesti allekirjoittamasta kirjeestä, jonka Vihinen löysi arkistosta. Kirjassa on myös suomennos kirjeestä:

Tunnustuksena kotiseuturakkauden leimaamasta merkittävästä sinfonisesta työstänne myönnän Teille valtakunnanpresidentti Hindenburgin tieteelle ja taiteelle lahjoittaman Goethe-mitalin.

Kirje ja mitali ajoittuvat Sibeliuksen 70-vuotissyntymäpäivien alle.

Vihinen kertoo teoksessaan, että Goethe-mitalin myöntäminen ulkomaalaiselle henkilölle oli poikkeuksellista. Mitalia olivat Vihisen mukaan Sibeliukselle ajaneet korkea-arvoiset natsivaikuttajat.

Syyksi Vihinen esittää halun tehdä suositusta ja kunnioitetusta säveltäjästä natsiaatteen kannattaja.

– Hitlerin kirje oli taitavasti laadittu poliittinen viesti – ja ansa, Vihinen kirjoittaa.

Teoksessa käsitellään laajasti Sibeliuksen kytköksiä natsi-Saksaan. Vaikka säveltäjä lopulta irtisanoutui selvin sanoin antisemitismistä, vielä vuonna 1935 Sibelius Vihisen arvion mukaan ilahtui Hitlerin kirjeestä.

– Se oli Ainolassa toivottu ja kaivattu tunnustus, joka takuulla hiveli imartelulle person Sibeliuksen kolhittua itsetuntoa, Vihinen kirjoittaa.

Isot rahat

Vihisen kirjan mukaan Sibelius ei suoraan liputtanut natsiaatteen puolesta, mutta hän hyötyi suuresti natsien johtamasta Saksasta.

Uutuusteoksessa kerrotaan, että natsien kunnioittama säveltäjä kahmi maasta nykyrahassa mitattuna noin kahden miljoonan euron tulot.

– Natsi-Saksa teki Sibeliuksesta rikkaan miehen, Vihinen kirjoittaa.

Saksassa Sibeliusta nostettiin esiin monin tavoin, jotka vaikuttavat nykynäkökulmasta kiusallisilta.

Hän muun muassa suostui varapresidentiksi Joseph Goebbelsin johtaman propagandaministeriön rahoittamaan säveltäjäjärjestöön, jonka yhtenä tavoitteena oli juutalaisten vaikutuksen kitkeminen musiikkielämästä.

”Puhdasta natsipropagandaa”

Sibelius kutsuttiin myös ainoana säveltäjänä kunniatohtoriksi maineikkaaseen Heidelbergin yliopistoon, kun opinahjo vietti 550-vuotisjuhlia vuonna 1936.

Vihinen pitää kunniatohtorin arvoa yllättävänä, koska Sibelius ei ollut ansioitunut tieteen saralla eikä hän ollut esiintynytkään Heidelbergissä kuin yhden kerran vuosikymmeniä aikaisemmin.

– Hänen elämänsä ja uransa eivät liittyneet Heidelbergiin oikeastaan millään tavalla, Vihinen toteaa.

Yliopisto oli Vihisen mukaan asemoitunut ”natsiaatteiden esitaistelijaksi” ja pyytänyt Hitlerin erityissuojelua.

Kunniatohtoriutta ehdottaneet olivat muun muassa kertoneet Sibeliuksen sitoutuneen ”vahvasti kansallissosialistiseen Saksaan”.

– Heidelbergin juhlavuosi kunniatohtoreineen oli lopulta puhdasta natsipropagandaa, Vihinen kirjoittaa.

Antti Vihinen on kirjailija ja filosofian tohtori, joka käsitteli Sibeliuksen natsiyhteyksiä jo vuoden 2000 väitöskirjassaan.

Vihisen uutuusteos Sibeliuksen katumuspäivä 1943 julkistetaan perjantaina 28.8. Helsingin keskustakirjasto Oodissa.