Helen Sähköverkon sähkönsiirtomaksu on 60 prosenttia kalliimpaa kuin Caruna Espoon. Iltalehti kysyi yhtiöiltä, miksi näin on. Energiaviraston mukaan toisella olisi hinnoissa nostovaraa ja toisella laskuvaraa.

  • Helen Sähköverkon sähkönsiirtohinta on Caruna Espoota suurempi.
  • Sähkönsiirtohinnat perustuvat pitkälti kustannuksiin, jotka syntyvät rakentamisesta, kunnossapidosta ja investoinneista, yhtiöt kertovat Iltalehdelle.
  • Energiaviraston Veli-Pekka Saajon mukaan Caruna Espoolle on kertynyt ylijäämää, jonka vuoksi yhtiöllä olisi varaa laskea hintaa. Helen Sähköverkoilla on puolestaan ylijäämää, jonka vuoksi hinnankorotusmahdollisuus olisi.

Helsingissä Helenin Sähköverkon sähkönsiirtohinta on 60 prosenttia suurempi kuin Espoossa Caruna Espoo Oy:n. Helenin siirtohinta on 4,44 snt/kWh, kun taas Caruna Espoolla vastaava hinta on 2,77 snt/kWh. Hintoihin sisältyy arvonlisävero.

Helen sähköverkko hoitaa sähkönsiirron Helsingissä. Caruna Espoo kuuluu Caruna-konserniin ja vastaa sähkönjakelusta Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella sekä Joensuun keskustan alueella.

Miksi helsinkiläiset maksavat sähkönsiirrosta espoolaisia enemmän?

Sähkönsiirto Helsingissä ja Espoossa

Suomessa on 77 sähkön jakeluverkkoyhtiöitä. Niistä jokainen toimii Energiaviraston sähköverkkoluvassa määräämällä maantieteellisellä alueella.

Energiaviraston mukaan rinnakkaisten sähköverkkojen ylläpitäminen olisi taloudellisesti kannattamatonta ja heikentäisi sähkönjakelun luotettavuutta. Sähkönsiirto on siksi luonnollinen monopoli, jonka hinnoittelun kohtuullisuutta virasto valvoo.

Energiaviraston energiaverkkojen johtajan Veli-Pekka Saajon mukaan hintojen seuranta perustuu valvontamenetelmiin, joilla määritetään verkkoyhtiöiden sallittu vuosittainen liikevaihto. Sen perusteella yhtiöt laskevat ja muodostavat hinnan asiakkailleen.

Iltalehti kysyi Helen Sähköverkoilta ja Caruna Espoolta, mihin niiden sähkönsiirtohinnat perustuvat.

Caruna Espoo: Nämä asiat vaikuttavat

Iltalehti pyysi Caruna Espoolta puhelinhaastattelua sen 2,77 snt/kWh hinnasta, mutta yhtiö kommentoi asiaa sähköpostitse.

Carunan talous- ja varatoimitusjohtaja Noora Neilimo-Kontio kertoo sähköpostitse, että sähkönjakelutoiminta on erittäin pääomavaltaista ja pitkäjänteistä toimintaa. Hän muistuttaa, että verkon käyttöikä on tilanteesta riippuen noin 40–60 vuotta.

Kuvituskuva. Joel Maisalmi/KL

– Verkkoon tehtävät investoinnit ja niiden rahoittamisen kustannukset muodostavatkin merkittävän osan, noin 70 prosenttia, asiakkaan sähkönjakelumaksusta verojen jälkeen, hän kertoo.

– Lopulla katetaan ensi sijassa kantaverkon maksuja ja operatiivisen toiminnan kustannuksia, joita ovat muun muassa viankorjaus, kunnossapito, sähköenergian mittauspalvelut ja häviöenergia.

Kokonaislaskusta noin 35–55 % on arvonlisäveroa ja sähköveroa.

Neilimo-Kontion mukaan yhtiöiden välisiin hintaeroihin vaikuttavat muun muassa tarvittavien investointien määrä ja verkon määrä suhteessa maksavaan asiakaskuntaan.

Caruna Espoolla oli 250 000 asiakasta vuoden 2025 lopussa.

Lisäksi rakentamisen helppous tai vaikeus ympäristössä vaikuttaa hintoihin.

– Mitä vähemmän verkkoa per asiakas ja mitä vaikeammissa rakentamisolosuhteissa yhtiö toimii, sitä kalliimmat ovat hinnat, Neilimo-Kontio sanoo.

Espoon maapinta-alasta lähes 60 prosenttia on metsää Espoon kaupungin mukaan.

Helen Sähköverkko kommentoi

Helen Sähköverkkojen asiakkuuksien ja digikehityksen johtaja Kati Kinnunen kertoo, että sähkönsiirtohinnoilla pitää pystyä kattamaan kulut siirtoyhtiön näkökulmasta.

– Verkkopalvelumaksulla ylläpidämme sähköverkkoa ja rahoitamme investoinnit uuteen sähköverkkoon, kun asiakastarpeetkin muuttuvat.

Kinnusen mukaan Helsingin rakentamisympäristö on haastava, mikä osaltaan näkyy hinnassa.

– Kaupunkirakenne on tiivis ja siellä tietysti rakentaminen on hidasta ja kallista. Käytännössä koko verkko on kaapeloitu, hän sanoo viitaten maan alle rakentamisen tyyriyteen.

Kinnunen ei ota kantaa muiden verkkoyhtiöiden hinnoitteluihin. Helenin 4,44 snt/kWh hinta on hänen mukaansa seurausta omanlaisestaan toimintaympäristöstä: siitä, miten sähköverkkoa pystytään rakentaman ja millaisia kustannuksia niistä seuraa.

Helsingistä metsää on noin 35 prosenttia.

Helen Sähköverkon asiakasmäärä on huomattavasti Caruna Espoota suurempi: asiakkaita on yli 430 000.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Energiaviraston mukaan yleensä jakeluhinnat ovat matalimmat suurimmissa kaupungeissa. Kuvituskuva. Kimmo Haapala/Tekniikka&Talous

Energiavirasto: Yhtiöiden perusteltava hintansa

Energiaviraston Veli-Pekka Saajo korostaa, ettei Energiavirasto ota kantaa yhtiöiden yksittäisiin hintoihin, kunhan ne noudattavat valvontamenetelmiä. Taho ei myöskään ota kantaa eri yhtiöiden välisiin hintaeroihin.

– Totta kai (näiden yhtiöiden) täytyy pystyä kertomaan asiakkaalleen, että mihin hinnankorotukset perustuvat ja mistä ne muodostuvat. Me (Energiavirastossa) katsomme sitten sitä, että ne ovat lainmukaisen korotuskattovalvonnan mukaisia.

Yleisellä tasolla hän kommentoi, että Helen Sähköverkko ja Caruna Espoo ovat varsin erilaisia yhtiöitä.

– Helsingissä verkkoa on suhteellisen vähän per asiakas, minkä vuoksi siellä on paljon maksajia. Lisäksi siellä tehdään paljon uusia investointeja, kun kaupunki kehittyy.

Saajo kertoo, että Helen Sähköverkolla on 66 käyttöpaikkaa verkkokilometriä kohden, kun taas Caruna Espoolla on vastaavasti 30. Näiden perusteella voi arvioida hänen mukaansa sitä, kuinka tiheästi verkkoon on liittynyt asiakkaita ja kuinka paljon verkkoa tarvitaan asiakasta kohden.

Energiaviraston valvontamenetelmän mukaan Caruna Espoolle on uusimmassa laskelmassa kertynyt ylijäämää. Virasto vahvistaa tilanteen valvontajakson päätyttyä vuonna 2027. Seuraavat hinnoittelulaskelmat valmistuvat loppuvuodesta, jolloin saadaan päivitettyä tilannekatsausta.

– (Helen Sähköverkolla) tilanne on se, että he ovat käytännössä menetelmien mukaisella tasolla, joten jos yhtiö korottaa hintaa liikaa, niin se voi joutua palauttamaan maksuja asiakkaille seuraavalla valvontajaksolla, Saajo katsoo.

Hinnankorotusten valvonta

Hiljattain uutisoitiin, että Helen Sähköverkko nostaa sähkön siirtohintojaan lokakuun alusta alkaen. Siirto-, perus- ja tehomaksujen arvonlisäverolliset hinnat nousevat noin seitsemän prosenttia.

Caruna Espoo nosti hintojaan vastuualueillaan puolestaan tammikuussa 2026 keskimäärin 4,4 prosenttia. Neilimo-Kontion mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimääräinen vuosittainen hintamuutos on ollut noin prosenttiyksikön luokkaa. Välissä on vuosia, kun hintoja on myös alennettu.

Energiaviraston Saajon mukaan yhtiöt saavat nostaa hintojaan maksimissaan kahdeksan prosenttia 12 kuukauden aikana.

Energiavirasto antaa valvontapäätöksiä yhtiöille neljän vuoden välein. Jos hinnoittelu ei ole ollut kohtuullista valvontamenetelmien mukaan, virasto veloittaa yhtiöt palauttamaan asiakkaille liikaa peritty osa maksusta.