Ennakkotiedot bkt-lukemista eivät olleetkaan niin hyviä, kun tiedot vahvistuivat. On kuitenkin huomattava, että Suomen talous kuitenkin kasvoi edelleen huhti–kesäkuussa ja viennin hyvä vire jatkui.
Hurmoksellisiin ennakkotietoihin verrattuna tarkistetut kasvuluvut ovat karvas pettymys, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist muotoilee. Joel Maisalmi
Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä. Kysyntää kasvatti viennin ja yksityisten investointien kasvu.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist luonnehtii tuoreita bkt-lukuja ”karvaaksi pettymykseksi” tuotannon elpymisestä huolimatta.
– Tarkistetut bkt-lukemat eivät ole yhtä hohdokkaita kuin runsaasti hehkutetut ennakolliset arviot, Appelqvist sanoo ja muistuttaa, että arvio bkt:n kasvusta romahti 0,9 prosentista 0,4 prosenttiin.
Vielä aiemmin kesällä Tilastokeskus ennakoi bkt:n pinkaisseen 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Ennakkolukemaa tarkastettiin paljon alaspäin.
– Hurmoksellisiin ennakkotietoihin verrattuna tarkistetut kasvuluvut ovat karvas pettymys. Yleistulkinta suhdanteesta ei silti muuttunut, vaan edelleen pätee, että talous on elpymisvaihteella. Elpymisen tahti on vain arkisempi kuin mitä luultiin, Jukka Appelqvist sanoo tiedotteessa.
Viestipalvelu X:ssä Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala kirjoittaa, että ”pikkuisen lässähti”.
– Suomen Q2 bkt-kasvu nimittäin. Ennakkotieto lupaili +0,9%, nyt tarkentui +0,4%:iin. Kohtuu hyvä lukema toki sekin. Kasvua ajoi vienti (risteilyalus), sen sijaan yksityisen kulutuksen kasvu pysähtyi. Investointien laskua selitti Q1 vertailujakson F35-toimitukset.
– Vaikka BKT:n kasvu hidastui hiukan alkuvuodesta, tuotanto kasvoi silti selvästi. Toisen neljänneksen BKT:n kasvun takana on pääasiassa teollisuustuotannon vahva kehitys, joka alkoi jo vuoden 2025 lopulla, Tilastokeskuksen yliaktuaari Antti Kosunen sanoo Tilastokeskuksen tiedotteessa.
– Suomen BKT:n kasvulukeman jääminen selvästi pikaennakkoa maltillisemmaksi on tietysti harmillista. Ennakko-odotuksiin nähden pettymys aamun tilastoissa oli se, että kotitalouksien kulutus ei enää jatkanut vuoden alun vahvaa elpymistään. Kokonaisuutena Suomen talous on kuitenkin kasvanut alkuvuoden odotuksia vahvemmin, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen muotoilee pankin tiedotteessa.
Alustoimituksella iso vaikutus
Tilastokeskus kertoo, että teollisuuden toimialoista kasvu oli voimakasta erityisesti metsä-, metalli- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Kaupan myönteinen kehitys jatkui, ja myös palvelut kasvoivat hieman edellisestä neljänneksestä.
Rakentaminen puolestaan notkahti huhti–kesäkuussa kaksi peräkkäistä neljännestä jatkuneen kasvun jälkeen.
Viennin volyymi kasvoi huhti–kesäkuussa 5,7 % edellisen neljänneksen tasolta.
– Tavaraviennissä toiselle neljännekselle kirjattu merkittävä risteilyaluksen toimitus nosti neljänneksen vientiä. Alustoimitus on vaikuttanut arvonlisäyksen kehitykseen jo pidemmän aikaa, Tilastokeskuksen Kosunen kertoo.
Yksityiset investoinnit kasvoivat 0,5 % edellisestä neljänneksestä. Julkiset investoinnit sen sijaan vähenivät peräti 35,3 %.
Kansantalouden kokonaiskysyntää laskivat sekä yksityisen että julkisen kulutuksen supistuminen tammi–maaliskuun tasolta.
Tuotannon suhdannekuvaajan tuoreimpien heinäkuun tietojen mukaan kansantalouden kausitasoitettu tuotanto laski heinäkuussa 1,1 % edelliskuukaudesta, mutta kasvoi työpäiväkorjattuna 1,4 % viime vuoden heinäkuusta. Tuotannon suhdannekuvaaja ennakoi kansantalouden arvonlisäyksen volyymin kehitystä.
Kasvu ei hyydy
Kasvu oli Keskuskauppakamarin Appelqvistin mukaan edelleen laaja-alaista, ja kaikki yksityiset kysyntäerät, eli yksityinen kulutus, investoinnit ja vienti, olivat kasvussa.
– Kasvua tuli edelleen laajalla rintamalla, mutta yksityisen kulutuksen kehitys oli pettymys. Vaikka Lähi-idän kriisin talousvaikutukset ovat jääneet pelättyä pienemmiksi, ovat inflaation kiihtyminen ja epävarmuuden lisääntyminen todennäköisesti vaikuttaneet kulutuskäyttäytymiseen kielteisesti keväällä. Jatko näyttää paremmalta, koska kuluttajaluottamus on piristynyt kesän aikana tuntuvasti, Appelqvist arvioi tiedotteessa.
Kansantalouden kausitasoitetusta tuotannon luvuista Appelqvist sanoo, että vuoden kolmas neljännes käynnistyi yskähdellen.
– Mutta yhdestä heikommasta kesäkuukaudesta ei kannata vetää liian vahvoja johtopäätöksiä. Yritysten tunnelmat ovat pysyneet vahvoina, eikä ole todennäköistä, että kasvu olisi hyytymässä syksyllä, vaikka nousutahdin hehkuttamisessa on hetkittäin nähty ylilyöntejä.