Ylen tietojen mukaan Suomi ja Israel ovat kaikessa hiljaisuudessa allekirjoittaneet puolustusmateriaalialan yhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan.
Pöytäkirjan on tarkoitus varmistaa sotatuotteiden tutkimusta, kehittämistä ja hankintatoimintaa koskeva yhteistyö Suomen ja Israelin välillä.
Asia on pysynyt pimennossa, koska puolustusministeriö ei ole tiedottanut asiasta julkisuuteen.
Pöytäkirja on laadittu jo vuonna 2013, mutta sen voimassaolo oli raukeamassa. Suomi ehdotti Israelille pöytäkirjan jatkoa alkuvuonna 2024.
Poikkeavaa tuoreessa pöytäkirjassa on, että sen voimassaoloajaksi päätettiin kymmenen vuotta aiempien viisivuotisten kausien sijaan.
Poikkeuksellista on myös ajoitus: Pöytäkirjan allekirjoitushetkellä Gazan tuoreimmassa sodassa oli tapettu jo kymmeniä tuhansia siviilejä, ja Israelia oli alettu syyttää kansanmurhasta.
Avaa kuvien katselu
Pöytäkirja hyväksyttiin puolustusministeriöiden välillä kirjeitse. Vastauksessaan Suomelle Israel ylisti maiden ainutlaatuista kumppanuutta, joka pohjautuu ”yhteisiin arvoihin ja jaettuihin etuihin”. Kuva: Suomen puolustusministeriö, kuvankäsittely: Otso Ritonummi / YlePuolustusministeri Häkkänen: Ei mitään dramaattista
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) hyväksyi pöytäkirjan alkuvuonna 2024.
Häkkäsen mukaan pöytäkirjan laatiminen on tavallinen toimintatapa puolustustarvikekauppaa tekevien maiden välillä.
– Meillä on yhteistyöasiakirjat 40 maan kanssa ja Israel on pitkään ollut yksi niistä, puolustusministeri sanoo.
Häkkäsen mukaan pöytäkirjan jatkossa ei myöskään ole mitään ihmeellistä, Suomen aiemmin Israelilta tekemien asehankintojen vuoksi.
Juuri ennen Gazan sotaa Marinin hallitus päätti hankkia Israelilta yli 300 miljoonan euron arvoisen Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän.
Marinin hallitus päätti Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän hankinnasta juuri ennen Gazan sodan alkua. Suomi on ensimmäinen maa, jolle Israel on saanut järjestelmän myytyä.
– Se (pöytäkirja) on olemassa olevien ilmapuolustusjärjestelmien ja muun hankintayhteistyön toimeenpanoa ja toteuttamista. Se ei ole mikään dramaattinen uusi linjaus.
Suomen ja Israelin yhteistyöhön liittyy kuitenkin paljon muuta kuin jo tehtyjen asehankintojen toimeenpanoa.
Sotateollisuuden vaikuttajat tapaavat toisiaan suljettujen ovien takana
Pöytäkirjan mukaan Suomi ja Israel ovat perustaneet yhteisen koordinaatioryhmän, joka kokoontuu vähintään vuosittain. Suomea koordinaatioryhmässä edustaa Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston johtaja Olli Ruutu.
Yle olisi halunnut tietää koordinaatioryhmän toiminnasta tarkemmin, mutta ei saanut Ruudulta haastattelua.
Toukokuussa Helsingissä järjestettiin Suomen ja Israelin välinen puolustusalan seminaari, jossa kymmenet sotateollisuuden yritykset molemmista maista solmivat suhteita toisiinsa. Puolustusministeriön resurssjohtaja Olli Ruutu piti tapahtumassa puheen.
Verkostoituminen kantaa hedelmää.
Patria tekee tiivistä tuotekehitystä Israelilaisyhtiöiden kanssa
Yhteistyöprojekteja Israelin sotateollisuuden kanssa on viritellyt etenkin Patria.
Viime vuonna Patria päätti, että sen suomalaiseen AMV XP 8×8 -panssariajoneuvoon asennetaan israelilaisen Rafaelin Trophy-suojausjärjestelmä. Sama suojausjärjestelmä on kauppojen jälkeen myyty moneen muuhun NATO-maahan.
Vuosikymmenen alussa samaan Patrian panssariajoneuvoon on integroitu israelilaisen Elbitin tykkitorni. Patria on myös aseistanut panssariajoneuvojaan israelilaisilla Spike-panssarintorjuntaohjuksilla.
2010-luvulla Patria kehitti israelilaisen Plasan Sasan kanssa Havoc-panssariajoneuvoa, jota tarjottiin Yhdysvaltojen merijalkaväelle. Yhdysvallat päätyi kuitenkin toiseen vaihtoehtoon.
Israelilainen Ynetnews kertoi suomalaisten seminaarivieraiden viestin olleen, että Suomen tavoite on syventää yhteistyötä Israelin kanssa. Lehden mukaan Suomen armeijan ja Israelin aseteollisuuden välillä on meneillään 23 hanketta.
Jerusalem Post -lehdelle puhunut Israelin puolustusministeriön edustaja puolestaan sanoi, että “Suomi on Israelin portti NATO:n ja Euroopan markkinoille”.
Avaa kuvien katselu
Patria on pitkään tehnyt yhteistyötä israelilaisten asevalmistajien kanssa. Viime vuonna yhtiön panssariajoneuvoon päätettiin asentaa israelilaisen Rafaelin Trophy-suojausjärjestelmä. KUVA: Patria Kuva: Patria
Toukokuun seminaari ei ollut ensimmäinen lajiaan. Vastaava seminaari pidettiin Helsingissä syksyllä 2022 ilman suurempaa huomiota.
Suomalaisten suhtautuminen Israeliin on kuitenkin tiukentunut Gazan sodan myötä.
Kun tieto kevään seminaarista valui suomalaisten tietoon israelilaismedian myötä, Suomessa syntyi kohu. Puolustusministeriö kiirehti sanomaan, ettei se ollut järjestämässä tapahtumaa.
Suomen johto kritisoi Israelia – Samalla yhteistyö tiivistyy
YK:n valtuuttama riippumaton tutkintakomissio on todennut, että Israel toteuttaa Gazassa käytännössä kansanmurhaa. Kansainvälinen tuomioistuin ICJ tutkii parhaillaan, täyttyvätkö kansanmurhan kriteerit.
Israel on myös hiljattain säätänyt rasistisen kuolemantuomiolain, joka koskee käytännössä ainoastaan palestiinalaisia.
Avaa kuvien katselu
Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on antanut pidätysmääräyksen Israelin pääministeri Benjamin Netanjahusta sotarikosepäilyjen vuoksi. Kuva: Silja Viitala / Yle
Enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että asekauppa Israelin kanssa tulisi pysäyttää.
Viime vuonna ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) painotti, että Suomi ei käytännössä käy minkäänlaista asekauppaa Israelin kanssa”. Päämininisteri Petteri Orpo (kok.) totesi, että jokaista asekauppaa tulisi arvioida kriittisesti.
Julkisuuteen annettu viesti on, että Suomi ei halua ainakaan tiivistää puolustusmateriaaliin liittyvää yhteistyötään Gazan sodan vuoksi, sanoo asekauppaa tutkinut Kari Paasonen Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta.
– Puolustusteollisuuden yhteisymmärryspöytäkirja ja sen jatko osoittaa, että juuri yhteistyön tiivistämistä Suomi on kuitenkin halunnut, Paasonen sanoo.
Vaikka uusia hankintapäätöksiä nyt tehtäisikään, aiemmin tehdyt kaupat varmistavat, että Suomi on Israelin asiakas tulevaisuudessakin. Asejärjestelmät tarvitsevat huoltoa, varaosia, ohjelmistoja ja päivityksiä.
– Suomi on käytännössä riippuvainen israelilaisesta aseteollisuudesta, Paasonen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Väitöskirja Kari Paasonen Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta on selvittänyt muun muassa Israelin ja Suomen asekauppaa. Kuva: Grigory Vorobyev / Yle
Paasonen pitää ongelmallisena sitä, että tuoreimmasta yhteisymmärryspöytäkirjan jatkosta ei ole tehty ulkopoliittista arviota.
Kun pöytäkirjaa päätettiin jatkaa vuonna 2019, asia tuotiin myös ulkoministeriön tietoon. Ylen tietojen mukaan näin ei tehty vuonna 2024.
– Puolustuspolitiikka on myös ulkopolitiikkaa. Sotateollisella yhteistyöllä Israelin kanssa voi olla vaikutusta myös Suomen ulkopoliittiseen liikkumavapauteen, hän huomauttaa.
Suomi voisi myös halutessaan lakkauttaa yhteisymmärryspöytäkirjan.
Yle kysyi puolustusministeri Häkkäseltä, voitaisiinko näin myös tehdä esimerkiksi tilanteessa, jossa ICJ toteasi Israelin syyllistyneen kansanmurhaan.
– En lähde sitä spekuloimaan, Häkkänen sanoo.
Israelin valtion toimintaan liittyvät päätökset ovat puolustusministerin mukaan oma erillinen kysymyksensä.
– Tässä vaiheessa me ollaan pidetty huolta vaan siitä, että Suomi saa maailman parhaan ilmapuolustusjärjestelmän, ja siihen liittyvän parhaan tekniikan.