Jännittävän yön päätteeksi Islanti sanoi ei EU-neuvotteluille. Se on mainetappio unionille, kirjoittaa Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen.
Avaa kuvien katselu
Islantilaiset päättivät kansanäänestyksessä, ettei neuvotteluja EU-jäsenyydestä jatketa. Ei-kampajan kannattajat kokoontuivat Reykjavikissa pari päivää ennen äänestystä. Kuva: Jonathan Nackstrand / Lehtikuva
REYKJAVIK Kommentti äänestyspaikalla oli selkeä: en luota kumppaneihimme. Tällä reykjavikilainen Hordis Helga Schopka tarkoitti Yhdysvaltoja ja sotilasliitto Natoa. Hän aikoi äänestää kyllä Islannin EU-neuvotteluiden jatkolle.
Moni kyllä-puolella puhui samasta asiasta. Presidentti Donald Trumpin Yhdysvallat ajoi heitä hakemaan yhteisiä arvoja ja turvaa Euroopasta.
Silti niukka enemmistö islantilaisista päätti, etteivät he luota tarpeeksi Euroopan unioniin, tai ainakaan he eivät usko Islannin hyötyvän EU:sta merkittävästi. Turbulentit ajat ja Trumpin arktiset uhkailutkaan eivät kääntäneet heidän päitään.
Lauantain kansanäänestyksessä kysyttiin, pitäisikö Islannin jatkaa neuvotteluja EU-jäsenyydestä. Yöllä kyllä-puoli oli niukassa johdossa, mutta kun Islanti heräsi sunnuntaiaamuun, tilanne oli kääntynyt.
Avaa kuvien katselu
Ääniuurna sinetöitiin Höfðatorgin äänestyspaikalla Reykjavikissa. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle
Aamun lukujen mukaan noin 52 prosenttia äänestäjistä vastasi kysymykseen ei. Vastustajien voitto näyttää lähes varmalta, sillä Islannin yleisradioyhtiön RÚV:n mukaan viimeisiä ääniä odotetaan äänestysalueelta, joilla ei-puoli on saanut enemmän kannatusta.
Pääministeri kunnioittaa kansan päätöstä
Tulos oli mainetappio Islannin pääministeri Kristrún Frostadóttirille, joka on kannattanut EU-jäsenyyttä. Sosiaalidemokraattista liittoa edustava pääministeri on korostanut, että asiasta päättää Islannin kansa.
Nyt kansa on puhunut, ja Islannin EU-puheille on laitettu piste useiksi vuosiksi eteenpäin. Ainakin niin pitkäksi aikaa kuin nykyhallitus istuu, sanoi pääministeri yön televisiolähetyksessä.
Avaa kuvien katselu
Islannin pääministeri Kristrún Frostadóttir antoi äänensä Reykjavikissa. Hän on toiminut tehtävässään joulukuusta 2024 lähtien. Kuva: Jonathan Klein / Lehtikuva
Tulos on niukka ja osoittaa, että Islanti on jakautunut EU-asiassa kahtia. Äänestyksen alla moni haastateltava on kertonut kiivaista EU-keskusteluista perheen tai ystävien kesken. Osa on sanonut pitäneensä mielipiteensä itsellään, jotta ei ajautuisi riitaan.
Yöllä pääministeri toppuutteli puheita jakolinjasta.
– En koe, että ilmassa olisi katkeraa mieltä. Tiedän, että tunteet ovat käyneet joillakin kuumina, mutta olen viettänyt aikaa eri puolilta maata, ja ihmiset ovat melko avoimia eri lopputuloksille, Kristrún Frostadóttir sanoi.
Moni puhui Ylellekin asiasta hymyssä suin, mutta on selvää, että EU herättää Islannissa tunteita.
Siitä kertoo myös korkea äänestysaktiivisuus verrattuna Islannin aiempiin kansanäänestyksiin. Lähes neljännes äänioikeutetuista antoi äänensä ennakkoon. Lopullisia vaalipäivän lukuja odotetaan vielä.
Alkuyöstä kyllä-kampanja oli hienoisessa johdossa mutta aamuyöllä ei-puoli kiri johtoon.EU menetti houkuttelevan mahdollisuuden
Tulos osoittaa, että EU oli lopulta Islannille vaihtoehto, ei välttämättömyys.
Yli puolet islantilaisista ajattelee, että taloudellisesti hyvinvoiva vakaa demokratia ei tarvitse unionia mihinkään. Islannilla ei ole samanlaista tarvetta päästä jäseneksi kuin vaikkapa Ukrainalla.
Islanti kuuluu jo Euroopan talousalueeseen sekä vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen.
Ei-puolella pelättiin, että jäsenyyden myötä Islanti menettäisi oikeutensa määrätä itse kalavesistään ja kalansaaliistaan. Maanviljelijät uskoivat jäävänsä EU:ssa jalkoihin.
Moni ajatteli, ettei neuvottelutulos voisi olla Islannille tarpeeksi hyvä. Seuraavaa korttia ei tarvinnut edes katsoa.
Avaa kuvien katselu
Islanti olisi ollut EU:lle houkutteleva jäsenehdokas. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle
Tulos olikin mainetappio EU:lle. Pohjoisen maan jäsenyysaie olisi muuttanut narratiivia unionin laajentumisesta: olisi kurotettu myös länteen, ei ainoastaan itään.
Myös unionin jalansija lähellä arktisia merireittejä puolimatkassa Yhdysvaltoihin jäi haaveeksi.
Islannin päätöksellä voi olla myös sivuvaikutuksia. Etenkin Norjassa Islannin tulosta luetaan tarkoin. Norjassa on viime aikoina availtu keskustelua mahdollisesta jäsenyydestä, ja Islannin päätös ei ainakaan luo siihen paineita.