Venäjä on voittamassa sodan tuotantokisan, mikä voi olla kohtalokasta Ukrainalle. Hyökkääjän etulyöntiasema on nyt huolestuttavan suuri, tutkijat varoittavat.
Pelastustyöntekijä Venäjän pommituksessa tuhoutuneen asuintalon edustalla Ukrainan Zaporižžjassa heinäkuussa. Venäjä on kesällä lisännyt iskuja siviilikohteisiin Ukrainassa. Dmytro Smolienko/Ukrinform via ZUMA Press Wire
Kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan, sen ohjusvarastojen arvioitiin kestävän puolen vuoden ajan. Nyt neljä vuotta myöhemmin Venäjä tuottaa jopa 100 ballistista ohjusta kuussa ja aikoo yhä kasvattaa Ukrainaa runtelevaa tuotantoaan, kertovat Venäjä-analyytikko Maksym Beznosiuk ja kansainvälisen turvallisuuden tutkija William Dixon ajatushautomo Cepan kirjoituksessaan.
Tutkijoiden mukaan Venäjä on tällä hetkellä selvästi voitolla asetuotannon kilvassa, joka on keskeinen kulutussodassa menestymisen kannalta. Samaan aikaan kun Ukraina tuskailee ilmatorjuntaohjusten pulan kanssa, laukaisi Venäjä heinäkuussa Ukrainaan 364 ballistista ohjusta tai risteilyohjusta – yli kaksinkertaisesti enemmän kuin kesäkuussa.
– Nämä eivät ole varaston pohjia. Venäjä on korvannut suuren osan siitä, mitä se on laukaissut, ja kerää reservejä iskeäkseen yhä lujempaa, Dixon ja Beznosiuk kirjoittavat.
– Talvesta on tulossa äärimmäisen kova. Venäjän tuotantoedun mittakaava on huolestuttava. Pelkästään yhden viikon aikana, [Ukrainan presidentti Volodymyr] Zelenskyin mukaan, Venäjä laukaisi 61 ohjusta, joista 56 ballistisia, yli 1 560 hyökkäysdroonia ja 1 540 lentopommia.
”Stalinin periaate” käytössä
Kaksikon mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin luottaa käytäntöön, jota voisi kutsua Stalinin laiksi: kriittiset tuotantolaitokset tulee sijoittaa syvälle valtakunnan sisälle, parhaan ilmatorjunnan suojelukseen, ja valtion talous tulee asettaa sotakoneen palvelukseen.
– Venäjän pääasiallinen Iskander-ohjusten tuotantolaitos Votkinskissa sijaitsee 1 500 kilometrin päässä Ukrainan rajoilta, maan tiheimmän ilmatorjuntasuojan sisällä. Sen työvoimaa on laajennettu, uusia tehtaita on rakennettu ja se pyörii ympäri vuorokauden.
Kyseinen laitos ja muut vastaavat kykenevät Ukrainan arvion mukaan tuottamaan Venäjän asevoimien käyttöön jopa 700 Iskander-ohjusta pelkästään tänä vuonna. Kun mukaan lasketaan risteilyohjukset, pitkän kantaman ohjuksia tuotetaan peräti yli sata kuussa.
Venäjä tietää, että Ukrainan ilmatorjunta puolestaan kärsii ilmatorjuntaohjusten pulaa Yhdysvaltain syydettyä Patriot-ohjuksiaan Iraniin. Tätä aukkoa Kreml pyrkii nyt hyödyntämään ja onnistuukin siinä, sillä venäläisohjukset läpäisevät Ukrainan heikentynyttä ilmapuolustusta.
– Venäjä pyrkii kasvattamaan tuotantoaan. Se tuottaa nyt ballistisia ohjuksia paljon nopeammin kuin Yhdysvallat torjuntaohjuksia. Tämä aukko ei sulkeudu pian, ja sitä odotellessa tiedossa on Ukrainalle vakavia ongelmia.
Myös drooni-iskuja tekevä Ukraina on kyvykkäämpi aiheuttamaan vahinkoa Venäjälle kuin aiemmin. Mutta vaikka se on iskenyt Venäjän ohjustuotantolaitoksiin, ei se ole kyennyt hidastamaan tuotantoa merkittävästi, tutkijat kertovat.
”Koko länsi häviää”
Talvesta odotetaan Ukrainan kannalta karua, sillä Venäjä pyrkii rapauttamaan maan energiajärjestelmän samoin kuin esimerkiksi vesihuollon.
Lännen on lisättävä ilmatorjuntajärjestelmien ja -ohjusten toimittamista Ukrainalle, tutkijat vetoavat. Sekään ei riitä: se tarvitsee myös yhä parempaa pitkän matkan iskukykyä sekä tiedustelutukea kyetäkseen vahingoittamaan Venäjän asetuotantoa.
– Niin pitkään kuin Ukrainan iskukyky ei säännöllisesti ulotu niihin tuotantolaitoksiin, joilla on kaikkein eniten merkitystä, koko länsi on häviävä osapuoli tässä ohjustuotantokisassa. Kannattaa muistaa, että liittouman mukaan avoin Venäjän hyökkäys Natoa vastaan vuoteen 2029 mennessä on täysin mahdollinen, Dixon ja Beznosiuk huomauttavat.
Beznosiuk työskentelee analyytikkona GLOBSEC-järjestössä, Dixon tutkijana Royal United Services Institute (Rusi) -ajatushautomossa.
Tämä juttu on julkaistu alun perin Uudessa Suomessa.