Turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smith arvioi, että Stubb halusi IS:n haastattelussa rauhoitella kansalaisia.
Avaa kuvien katselu
Presidentti Alexander Stubb ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smith. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva, Sasha Silvala / Yle, kuvakombo: Tero Nikulainen / Yle
Turvallisuuspolitiikan asiantuntijan mielestä on ilmeistä, että Eurooppa käy keskusteluja Venäjän kanssa.
Presidentti Alexander Stubb vihjaisi Ilta-Sanomien haastattelussa lauantaina, että diplomatian kulisseissa käydään Venäjän kanssa jonkinlaisia rauhantunnusteluja.
Laajan jutun aluksi ihmeteltiin, miksi poliittisen tason kontaktia Venäjään ei ole otettu. Stubbhan sanoi kesäkuun Kultaranta-keskusteluissa, että Euroopan tulisi olla yhteydessä Venäjään viimeistään kahden kuukauden aikana.
– Ehkä on ollut jonkinnäköisiä poliittisia keskusteluja, joita ei ole julkaistu. Sen voin vahvistaa, että Suomen osalta niitä ei ole käyty, Stubb sanoi Ilta-Sanomille.
Turvallisuuspolitikan asiantuntija, työelämäprofessori Hanna Smith Vaasan yliopistosta sanoo, että presidentin vihjaus siitä, että Venäjän kanssa joku taho keskustelee, on ilman muuta totta.
– Jos ei mitään keskusteluja käytäisi, niin se olisi tosi ihmeellistä. Siinä mielessä voisi sanoa, että oikeastaan presidentti Stubb ei sanonut mitään erityistä.
EU pystyy kyllä reagoimaan, mutta aloitteisiin yhtenäisyys ei riitä
Smith arvelee, että Stubb haluaa ulostulollaan rauhoitella Euroopan heikkoudesta huolestunutta kansaa.
– Yleisesti ottaen on tärkeä tieto, että Euroopan ja Venäjän välisillä linjoilla ei ole täysin hiljaista.
Herkissä kokonaisuuksissa on Smithin mukaan tavallista, että diplomaattiset keskustelut käydään salassa.
– Nykypäivänä kaikki asiat puidaan yleensä aina julkisuudessa, mutta samalla olisi hyvä muistaa vanha viisaus. Jotkut asiat voivat edetä paremmin, jos ei keskusteluja käydä julkisuuden kautta.
Eurooppa tai edes Euroopan unioni ei Stubbin haastattelun perusteella näytä kovin yhtenäiseltä joukolta. Hanna Smith pitää Euroopan yhtenäisyyttä erittäin mielenkiintoisena kysymyksenä.
Hän sanoo, että EU osaa olla yhtenäinen Venäjään päin silloin, kun se voi reagoida johonkin.
– Kun Venäjä miehittää Krimin tai hyökkää Ukrainaan, niin syntyy yhteinen rintama. Mutta kun kysytään, että mitä nyt pitäisi tehdä Venäjälle, miten muokata eurooppalaista energiapolitiikkaa tai yhteydenpitoa tai nähdä tulevaisuuden kokonaisuuksia, niin sitten rupeavatkin mielipiteet hajoamaan.
Drooneihin kyllästynyt Merz saattaa olla linjoilla Moskovaan
Euroopan isoilla valtioilla kuten Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Iso-Britannia on Smithin mukaan kaikilla intressejä Venäjän suhteen. Varmuutta keskustelijoista ei ole, mutta Smith nostaa yhdeksi mahdolliseksi aloitteen tekijäksi Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin.
– Liittokansleri Merzhan on nyt viitannut Saksan lentokentiltä löytyneihin drooneihin, että Saksa keskustelee Venäjän kanssa tästä ja on valmis vastaamaan myös aika vahvasti, jos droonien lähettely ei rupea loppumaan. Eli Saksa on jollain tasolla jopa vihjannut, että sillä on pää auki keskusteluihin Moskovan kanssa, Smith tulkitsee.
Työelämäprofessori Smith ei usko nopeaan rauhaan Ukrainassa.
– Ehkä seuraava vuosi tuo meille jonkunlaisen kokonaisarvion siitä, että saadaanko aikaan edes aselepoa. Sitä pitäisi ensisijaisesti toivoa. Aselevon aikana voisi alkaa toivoa siitä, että päästäisiin järkeviin neuvotteluihin, joissa molemmat osapuolet on mukana tositarkoituksella.