Yle kokosi kesän ajalta erikoisia ilmiöitä, jotka paljastavat muutoksen ympäri maata.
Ilmastokriisi näkyy tieteessä ja taiteessa, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnissa sekä siinä, minkälainen luonto meitä ympäröi.
- Ilmastonmuutos ja luontokato näkyvät hyvin erilaisissa uutisaiheissa.
- Villisikoja havaitaan napapiirin pohjoispuolella, lääketiede varautuu terveysuhkiin ja tuikitavalliset linnut katoavat Suomen luonnosta.
- Erikoistutkija Erkki Mervaala sanoo, että median tulisi useammin yhdistää yksittäiset ilmastonmuutokseen liittyvät tapahtumat osaksi laajempaa kokonaiskuvaa.
Villisikahavainto toistasataa kilometriä napapiirin pohjoispuolella on ennenkuulumatonta, mutta ei ehkä kauaa.
Villisikaa esiintyy runsaimmin Kaakkois-Suomen raja-alueilla, mutta vaikeasti lumikinoksissa liikkuva laji uskaltautuu yhä leudompien talvien myötä syvemmälle pohjoiseen.
Juuri näin kävi tänä kesänä, kun Kittilän ja Rovaniemen rajan tuntumassa havaittiin isokokoinen villisika.
Avaa kuvien katselu
Metsästäjä Pertti Helppikangas tappoi eläimen, jollaista ei Lapissa pitäisi olla: satakiloisen villisian. Helppikangas ei aluksi uskonut havaintoja villisiasta todeksi. Kuva: Pertti Helppikangas
Elämme nyt aikaa, josta tutkijat ovat vuosikymmeniä varoittaneet. Ilmastokriisi näkyy suomalaisille yhä useammin konkreettisessa arjessa.
Tämä juttu kokoaa yhteen Ylen kesän aikana eri puolilta Suomea uutisoimia ilmiöitä, joihin ilmastonmuutos osaltaan vaikuttaa.
Pielisen saareen pääsee kävelemällä
Suomen neljänneksi suurimmalla järvellä, Pielisellä, vedenpinta laski niin alas, että järven keskikohdilla sijaitsevaan Kaiskunniemeen pääsee kävellen.
Taustalla on jo syksyn 2024 kuivuus ja viime talven vähälumisuus, Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Sami Soosalu kertoo Ylelle tässä jutussa.
Toimittaja Siru Päivinen esittelee videolla kohdan, josta on tänä kesänä voinut kävellä saareen jalkoja kastelematta:
Pielisen valuma-alueella ei ole ollut yhtä vähälumista talvea yli 60 vuoteen. Vastaava vesitilanne toistuu hydrologi Sami Soosalun mukaan kuitenkin noin kerran 15 vuodessa. Video: Heikki Haapalainen / YleTurun yliopistoon tulvii punkkeja kirjeissä
Turun yliopisto on pyytänyt ihmisiä postittamaan puutiaisia, elävinä tai kuolleina.
Suomalaiset ovat olleet ahkeria: parhaimpina päivinä tutkijat ovat saaneet satoja punkkeja sisältäviä kirjeitä.
Dosentti Eero Vesterinen arvioi uusien taudinaiheuttajien löytymistä:
Keräyksessä kartoitetaan myös puutiaisen levinneisyyttä, jota ilmastonmuutos edistää. Edellinen keräys järjestettiin vuonna 2015. Video: Arttu Kuivanen ja Minna Rosvall.
Myös esimerkiksi marjasatoa syövä mustikanlaikkupikari on levinnyt Suomessa laajalle alueelle.
Kasvitauti vähentää marjasatoa paikoin huomattavasti, kerrottiin tässä jutussa.
Biologi Jouni Issakainen kertoo videolla kuinka korkealle mustikanlaikkupikarin itiöt voivat hypätä:
Pohjoisin havainto mustikanlaikkupikarista tehtiin Ranualla kesällä 2025. Video: Minna Rosvall / Yle
Ilmastokriisistä uutisointi on vähentynyt Suomessa
Uutisointipiikit ajoittuvat kuumiin kesiin ja suuriin ilmastokokouksiin, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Erkki Mervaala.
Hän on tilastoinut Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien ilmastouutisointia 2000-luvulla osana väitöstutkimustaan.
Uutisointihuippu oli vuonna 2021 Glasgown ilmastokokouksen aikaan. Sen jälkeen ilmastokriisistä uutisointi on suomalaismedioissa vähentynyt.
Uutisointi usein myös pilkkoo muutosta yksittäisiksi tapahtumiksi.
Mervaalan mukaan on hyvä, että kriisi tuodaan näkyväksi paikallisella tasolla. Samalla median tulisi liittää yksittäiset ilmiöt edes yhdellä lauseella laajempaan kehityskulkuun.
– Ei ole ollenkaan itsestäänselvää, että ihmiset Suomessa näkevät yhteyden esimerkiksi Euroopan valtavien helteiden ja ilmastonmuutoksen etenemisen välillä, Mervaala sanoo.
Kuvaaja osoittaa Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien uutisoinnin määrää ilmastonmuutoksesta ja talouskasvusta 2000-luvulla. Taustalla näkyy aikakausien merkittäviä tapahtumia.
Avaa kuvien katselu
Ilmastonmuutos nousi uutisoinnissa ohi talouskasvun vuonna 2018. Tuolloin Greta Thunberg koululakkoineen nousi ilmiöksi ja YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC julkaisi suorasanaisen jättiraporttinsa. Samalla kuuma kesä rikkoi ennätyksiä. Kuva: Erkki Mervaala / Suomen ympäristökeskusAsukkaita kehoitettiin vedensäästötalkoisiin
Veden runsaus ja sen puute ovat ilmastokriisin aiheuttamia ääripään olosuhteita, jotka eivät jakaudu alueellisesti tasaisesti. Erityisesti Itä-Suomessa on tänä kesänä kärsitty kuivuudesta.
Eläinten turvakodin asukkaille tuotiin toukokuussa juomavesi säiliöautolla, koska kaivo kuivui. Video: Emilia Erola
Kun Joroisissa asukkaita kehotettiin huhtikuussa vedensäästötalkoisiin, Etelä-Pohjanmaalla kunnat puolestaan etsivät yhteistuumin ratkaisua hulevesitulville.
– Riskejä ei ole arvioitu aina riittävästi, Rankkasateeseen yhdessä varautuen -hankkeen projektipäällikkö Aleksi Yli-Mannila toteaa tässä jutussa.
Tältä näytti Vaasassa elokuussa, kun sadevesi täytti kadut:
Hulevesitulvat vaurioittavat kiinteistöjä, kuljettavat saasteita vesistöihin ja haittaavat liikennettä.
Avaa kuvien katselu
Heinäkuun rankkasateet pilasivat avomaiden mansikkasatoa Lahdessa. Puutarhayrittäjä Jussipekka Markkanen luottaa säävaihteluilta suojaavaan tunneliviljelyyn. Kuva: Dani Branthin / YleLääketiede varautuu kystiin ja hellekuolemiin
Lapissa ilmastonmuutos toisaalta haastaa matkailualaa lumien vähenemisen myötä, toisaalta lisää alueen houkuttelevuutta niin sanottuna coolcation-kohteena.
Nyt Inarissa ja Utsojoella varaudutaan riskiin, että turistien lemmikkikoirat toisivat Suomeen Ruotsissa jo tavatun myyräekinokokin.
– Ekinokokki voi tarttua ihmiseen ja muodostaa vatsaontelossa ja elimissä kasvainmaisia kystia, kertoo kunnaneläinlääkäri Henna Kaarakainen tässä jutussa.
Eläinlääkäri Henna Kaarakainen kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa tautien esiintyvyyteen Lapissa:
Matkailijoiden vierailut porotiloilla lisäävät sorkkaeläimille erittäin haitallisen suu- ja sorkkataudin riskiä. Video: Sanna Hirvonen ja Risto Koskinen / Yle
Oulun yliopisto nimitti Suomen ensimmäisen katastrofilääketieteen dosentin. Lähimmät vastaavat tutkijat löytyvät Yhdysvalloista, Harvardin yliopistosta. Dosentuuri keskittyy erityisesti ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.
– Suuret häiriötilanteet koskettavat myös Suomea, tehtävään nimitetty Niilo Ryti kertoo tässä jutussa.
Esimerkiksi Saksassa kesän helleaaltoon on liitetty 14 000 kuolemantapausta.
Avaa kuvien katselu
Äärisäiden aiheuttamia sairastumisia ei tunnisteta klinikoilla riittävästi, Niilo Ryti sanoo. Kuva: Oulun yliopisto / Veikko SomerpuroLimainen vieraslaji valtaa vesistöjä ja tavislinnut katoavat
Pirkanmaalla ja Hämeessä tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että kalat sekä syövät että levittävät vieraslajia, hyytelösammaleläintä.
Tämä selittää lajin voimakkaan leviämisen myös vastavirtaan, tutkija Kirsi Kuoppamäki kertoi heinäkuussa Ylelle.
Avaa kuvien katselu
Ilmastonmuutos lämmittää ja rehevöittää Suomen järviä, mikä edistää hyytelösammaleläimen leviämistä. Yhdyskunta voi kasvaa jalkapallon kokoiseksi. Kuva Vanajavedeltä vuonna 2025. Kuva: Dani Branthin / Yle
Samalla kun Suomeen levittäytyy kiihtyvää tahtia uusia vieraslajeja, aivan tavallisia lintuja häviää hurjaa vauhtia. Kerroimme ilmiöstä tässä laajassa jutussa.
Tutkijat kertovat, miksi he rengastavat pikkulintuja:
Lintuja häviää arviolta yli 2 400 linnun päivävauhtia. Vuonna 2024 lintuja oli Suomessa arviolta 5,4 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2019. Video: Ville Maali / Yle