Aiturilegenda ideoi yleisurheiluvalmentajille oman kunniagallerian. Näin hän avaa salaperäisen matalalla profiililla toimineen, nimekkään työryhmänsä toimintaa.
Avaa kuvien katselu
Yleisurheilun valmentajakunniagallerian ideoija Arto Bryggare on viime vuoden keväästä saakka vaikuttanut nimekkäässä, mutta kovin matalalla profiililla toimineessa huippu-urheilun ohjausryhmässä. Kuva: All Over Press
- Yleisurheilun arvokisamitalisti Arto Bryggare kritisoi yleisurheiluvalmennuksen resursseja ja Urheiluliiton panostuksia.
- Valmentajien palkkaus ja eläkkeet on saatava kuntoon. Asioita ei voi hoitaa kilometrikorvauksilla, Bryggare sanoo.
- Bryggare kuuluu huippu-urheilun ohjausryhmään, joka asetettiin Pariisin olympialaisten jälkeen. Kentällä on ihmetelty hiljaisuutta, mutta Bryggare vakuuttaa ryhmän toimineen intensiivisesti.
Pika-aitojen viisinkertainen arvokisamitalisti Arto Bryggare oli pääideoija, kun suomalaisille yleisurheiluvalmentajille luotiin oma Hakavalmentajat-niminen kunniagalleria. Siihen nimettiin saman tien 179 komean uran rata- ja kenttäurheilun parissa tehnyttä valmentajaa.
Asiaa juhlistettiin sunnuntaina Olympiastadionilla urheilumuseo Tahdossa ennen Ruotsi-ottelun jälkimmäisen kilpailupäivän alkua. Paikalle tuli muutamia kymmeniä galleriaan valittuja entisiä ja nykyisiä valmentajia.
Bryggare piti yleisölle puheen, jossa ilmaisi syvän huolensa suomalaisen yleisurheiluvalmennuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta.
”Ei nykymaailman menoa”
– Meidän on Suomessa resurssipuolella ymmärrettävä, että huipputasolla yleisurheiluvalmentajan työ on erittäin vaativa ammatti, jossa sellaisten asioiden kuin palkkauksen ja eläkkeiden pitää olla kunnossa. Se, että tällaisia asioita hoidetaan joillakin kilometrikorvauksilla, ei ole nykymaailman menoa.
Avaa kuvien katselu
Urheiluliiton entinen valmennus- ja koulutuspäällikkö Antti Lanamäki (kesk.) kertoi keskustelevansa liiton valmennuksen alasajosta päivittäin huolestuneiden veteraanien kanssa. Arto Bryggare (vas.) ideoi valmentajien kunniagalleria, liiton ex-toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä muutti idean lihaksi ja vereksi. Kuva: Pekka Holopainen/Yle
Erityisesti Bryggare nosti tikunnokkaan sen, että lajin kattojärjestön Urheiluliiton omat panostukset aikuishuippu-urheilun osalta katsotaan lajin kentällä nykyään erittäin vaatimattomiksi.
Puheessaan Bryggare sivusi myös toista rooliaan suomalaisen huippu-urheilun kulisseissa: jäsenyyttä huippu-urheilun nimekkäässä ohjausryhmässä.
Avaa kuvien katselu
Maailman menestyneimpiin lentopallovalmentajiin kuuluva Tuomas Sammelvuo tuo työryhmään tuulahduksen sieltä, missä valmentajan ei tarvitse koko ajan miettiä käytössä olevia resursseja tavoitellessaan huipputulosta. Sammelvuon työnantajan Osaka Bluteonin omistaa elektroniikkajätti Panasonic. Kuva: IMAGO/Newspix/ All Over Press
Sekä Berliinissä että Helsingissä asuva Bryggare nimettiin keväällä 2025 silloisen urheiluministerin Sandra Bergqvistin (r) asettamaan työryhmään. Taustalla oli Suomen joukkueen mahalasku Pariisin kesäolympiakisoissa 2024.
Miksi vain hiljaisuutta?
Kahdeksan jäsenen työryhmää puheenjohtaa tällä hetkellä miekkailun parista tuttu Niko Vuorinen. Bryggaren ohella legendaosastoa edustavat lentopallovalmennuksen maailmantähti Tuomas Sammelvuo ja ex-hiihtäjä Virpi Sarasvuo. Lääketieteen tohtori Sergei Iljukov taas on vasta valittu Suomen urheilun eettisen keskuksen lääketieteellinen asiantuntija.
Urheilun kentällä on kuitenkin alettu hiljalleen ihmetellä, miksei nimekkäästä ryhmästä ole asettamisen jälkeen kuulunut käytännössä mitään.
Jäsenet eivät ole suostuneet avaamaan julkisuudessa, onko suomalaisen huippu-urheilun tiimoilta lisääntynyt muu kuin kampaviinerikulutus.
Avaa kuvien katselu
Hiihtäjälegenda Virpi Sarasvuo edustaa työryhmässä talvi- ja yksilöurheiluosaamista. Kuva: Tomi Hänninen / Chilipictures
Bryggare suostui kuitenkin sunnuntaina raottamaan salaperäisyyden verhoa viimeksi yleisurheilun EM-kisojen aikana kokoustaneen työryhmän tiimoilta.
Periaatepäätös
– Meillä on periaatepäätös, että tulemme yhdellä viestillä ulos ja sen viestin kertoo kulloinenkin puheenjohtaja. Voin kuitenkin vakuuttaa, että olemme koko ajan toimineet intensiivisesti. Hiljaisuus julkisuuteen päin ei tarkoita toimettomuutta.
– Kokouksissa ei ole hymistelty, vaan asioista puhutaan tarvittaessa kovaa ja oikeilla nimillä.
Bryggare kertoo, että toistaiseksi vuosiksi 2025-2029 asetettu työryhmä on keskittynyt keräämään tietomassaa tulevien hypoteesiensa pohjaksi. Autonomisen ryhmän byrokratian pyörittää opetusministeriö.
Avaa kuvien katselu
Jarmo Viskarin ja Alisa Vainion yhteistyö on paraatiesimerkki suomalaisesta mallista, jolla yritetään tehdä huippuyleisurheilua. Viskari ei koskaan ole valmentanut urheilijoita päätyökseen. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Tehtävänanto liittyy suomalaisen huippu-urheilun tavoitteenasetteluun, tavoitteiden saavuttamisen kriteereihin ja ennen kaikkea urheilijoiden ja valmentajien tukemiseen.
– Valmentajuus on suomalaisenkin huippu-urheilun kohtalonkysymys. Laiminlyönnit näkyvät viipeellä, mutta sen jälkeen korjausliikkeet ovat hitaita, Bryggare sanoo.