Ainakin vanhan teorian mukaan työllisyystilanteen olisi jo pitänyt lähteä pirteään nousuun. Mutta onko tämä kerta erilainen, kuin aiemmat talouden nousukäänteet?
Perinteisen talousteorian mukaan työllisyys alkaa kohentua 6–12 kuukautta sen jälkeen, kun talous on lähtenyt kasvuun.
Suomen talous on ollut kasvussa viime vuoden lopulta lähtien, siis selvästi yli puoli vuotta. Silti työttömyysluvut ovat pysyneet synkkinä ja Suomi porskuttaa Euroopan työttömyystilastojen ykkösenä.
Toimiiko vanha teoria enää tekoälyn aikakaudella? Jää nähtäväksi, sanoo työministeri Matias Marttinen (kok.) Ylen haastattelussa.
– Seuraamme täällä ministeriössä hyvin tarkasti kaikkia talouden mittareita. Arvio on se, että loppuvuoteen mennessä näkisimme parempaa suuntaa työllisyydessä.
Pääministeri Petteri Opron (kok.) hallitus alkaa ensi viikolla rakentaa budjettiriihessä viimeistä budjettiaan.
Työllisyyskehityksellä on suuri merkitys julkiseen ja valtion talouteen. Työllisyyden pienikin parantuminen tuo suoria säästöjä, kun työttömyyskorvaukset pienentyvät ja palkoista kertyvät verotulot nousevat. Oletettavasti kulutus ja siitä poikivat verotkin kasvaisivat.
Alkuvuoden tilastot talouskasvusta ehtivät näyttää jopa ”hurmoksellisen” nopeaa talouskasvua, kuten Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist luonnehti. Hiukan myöhemmin tarkentuneet tilastoluvut laskivat tuntuvasti, mutta Appelqvistin mukaan karvaasta pettymyksestä huolimatta talous näyttää olevan vähintään arkisella elpymisvaihteella.
Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että vihdoin virinnyt talouskasvu alkaa ensimmäisenä näkyä työpaikkojen määrässä palvelualoilla.
Ministeriössä luotetaan siihen, että kunhan suomalaisten luottamus omaan taloustilanteeseensa vahvistuu, alkavat kahviloiden, ravintoloiden ja kauppojen ovet käydä ja siihen yrittäjien pitää vastata nopeasti lisäämällä työntekijöidensä määrää.
Taloudessa on monia aiempaa paremmasta vireestä kertovia merkkejä. Vienti vetää, ja investoinnit kasvavat.
Marttinen ei ole kuitenkaan vielä nähnyt selviä merkkejä siitä, että talouskasvu muuttuisi työpaikoiksi, edes palvelualoilla.
Merkit työmarkkinoiden myönteisestä suunnanmuutoksesta ovat harvassa, mutta yksi lupaava merkki sentään löytyy.
– Kesän aikana henkilöstövuokrauksen tilanne on elpynyt merkittävästi, ja se kertoo siitä, että yrityksissä on kasvavaa työvoiman tarvetta. Omaan muistivihkooni laitoin tämän hyvin myönteisenä merkkinä siitä, että piristyvää aktiviteettia työmarkkinassa on nähtävissä.
Työllisyystilanteen kohdentumisesta ei näytä tulevaan ainakaan nopeaa.
Tuoreimmat, elokuussa julkaistut talousennusteet kertovat työttömyysasteen pysyvän kymmenen prosentin tuntumissa vielä ensi vuonnakin, vaikka ennustajat ovat yksimielisiä siitä, että talouskasvusta on tulossa reippaampaa kuin vuosiin.
Uusimpien ennusteiden mukaan talous kasvaa tänä vuonna 2,0–2,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,6–2,0 prosenttia.
Työttömyysaste tänä ja ensi vuonna
Nuorten työttömyysaste 22,6 prosenttia
Erityisesti nuorilla työllisyystilanne on vielä keskimääräistäkin heikompi.
Tilastokeskuksen mukaan nuorten työttömyysaste oli heinäkuussa pitkälle yli 22 prosenttia, kun se kaikkiaan oli runsas kymmenen prosenttia.
Marttinen muistuttaa, että palvelualoilla työskentelee paljon nuoria. Tämä antaa siis toivoa siitä, että työllisyystilanteen alkaessa virkistyä nuoret ovat ensimmäisten joukossa hyötymässä siitä.
Toisaalta palvelualoilla on paljon pienipalkkaisia ja osa-aikaisia töitä, kun taas suurempipalkkaisten kokoaikatöiden määrä esimerkiksi teollisuudessa reagoi talouskasvuun hitaammin.
Tekoälyn vaikuttaa jo nyt työmarkkinoilla. Koodareista oli vain hetki sitten huutava pula, mutta nyt monella vastavalmistuneella on vaikeuksia löytää töitä. Juuri nuorille pääsy työmarkkinoille on vaikeinta, kun tekoälyllä hoidetaan yhä enemmän niin sanottuja entry-tason tehtäviä.
Tekoäly hyödyksi koulutuksella
Ylen haastattelema saksalainen tekoälyn huippuasiantuntija varoittaa, että tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin saattaa olla nopeampi ja dramaattisempi kuin moni osaa kuvitella.
Tähän vaikuttaa osaltaan se, että ihmisen tekemää työtä verotetaan, kun taas tekoälyn tekemää tuotosta ei veroteta ainakaan suoraan. Se kannustaa yrityksiä siirtämään työtä ihmiseltä tekoälylle.
– Uskon itse, että hyvin moni työtehtävä ja sen sisällöt tulevat muuttumaan, mutta mikä lopulta on sitten puhtaasti tekoälyn työtä hävittävä vaikutus – siihen kukaan ei vielä tiedä vastausta, Marttinen sanoo.
Muutos on kuitenkin käynnissä, ja siihen pitää Marttisen mukaan varautua koulutuksella.
– Uskon, että tulevina vuosina yhä enemmän opiskelua ja oman osaamisen kehittämistä tullaan tekemään työuran aikana.
Koulutuksella voidaan parantaa työssä olevien ja työttömien mahdollisuutta käyttää tekoälyä hyödyksi eri työtehtävissä. Kaikkien ei siis täydy olla tekoälyn erikoisasiantuntijoita, vaan tekoälyn käyttötaidot ovat jo hyvä alku.
Marttinen on käynnistämässä syksyn kuluessa asiantuntijaselvityksen siitä, miten Suomen pitää varautua tekoälymurrokseen työllisyyspalveluissa ja koulutuksessa.
– Kun uusi hallitus aloittaa, on välttämätöntä, että katsotaan hyvin tarkasti, minkä kaltaisia muutoksia voidaan tehdä. Täytyy pitää huolta siitä, että joka ainoa työntekijä saa tarvittavaa tukea ja apua, jotta pystyy toimimaan työelämässä tulevaisuudessa.