Pankit korvasivat huijauksissa vietyjä varoja viime vuonna hieman enemmän kuin vuotta aiemmin.
Avaa kuvien katselu
Pankkien tietoon tuli viime vuonna noin 107 miljoonan euron edestä huijauksia. Finanssialan mukaan pankit pysäyttivät ja palauttivat maksuja noin 44 miljoonan euron edestä. Kuva: Riikka Kurki / Yle
Selkeä enemmistö pankkihuijauksissa viedyistä rahoista jää asiakkaan maksettavaksi.
Suomen Pankin Ylelle toimittamien tilastojen mukaan asiakkaiden vastuulle jäi petollisista tilisiirroista viime vuonna 89 prosenttia. Pankkien tappioksi jäi 8 prosenttia.
Rahana asiakkaiden osuus oli 22,9 miljoonaa ja pankkien 2,1 miljoonaa euroa.
Todellisuudessa kuluttajien osuus kaikenlaisten pankkihuijausten vahingoista on suurempi, koska Suomen Pankin tilastot kattavat vain niin sanotut oikeudettomat tilisiirrot. Niitä ovat esimerkiksi huijaukset, joissa uhri antaa tunnuksensa vahingossa valesivustolle.
Oikeudettomiin tilisiirtoihin ei lueta mukaan esimerkiksi rakkaus- ja sijoitushuijauksia. Nämä huijaustyypit jäävät lähtökohtaisesti aina uhrin vastuulle. Lisäksi taulukosta puuttuvat luottokorttihuijaukset. Niissä pankit korvaavat vuosittain noin 20 prosenttia vahingoista, mutta summat ovat pienempiä.
Rikosvastuu kuuluu lähtökohtaisesti rikoksen tekijöille. Käytännössä vahingot jäävät kuitenkin suureksi osaksi kuluttajien maksettavaksi, koska huijauksessa viedyt rahat saadaan palautettua vain harvoin – silloinkin, kun tekijä saadaan selville.
Kuluttajien osuus vahingoista laski hieman ja pankkien osuus nousi toissa vuoden tilastoihin verrattuna.
Ylen tutkivan journalismin MOT-ohjelma avaa kansainvälistä petosteollisuutta uudessa podcast-sarjassa Manipuloinnin mestarit. Ohjelman voi kuunnella Yle Areenassa.
Pankit korostavat asiakkaan vastuuta
MOT tutki pankkihuijausten vastuunjakoa myös viime vuonna dokumentissa Pankkihuijauksen jälkeen. Ohjelmassa tuli ilmi, että pankit pitävät huijauksia lähes aina uhrin omana vikana.
Maksupalvelulain pohjalta vastuussa on palveluntarjoaja eli pankki – paitsi jos asiakas on itse hyväksynyt tilisiirron tai toiminut törkeän huolimattomasti. MOT:n selvityksen perusteella pankit vetoavat näihin kahteen lain poikkeukseen lähes jokaisessa tapauksessa.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa pankkien vastuu petosvahingoista on korkeampi kuin Suomessa. Dokumentin jälkeen Kuluttajaliitto vaati pankkeja kantamaan enemmän vastuuta huijausten ehkäisemisestä ja korvaamisesta.
Pankit korostavat petosten torjumisessa asiakkaiden ja huijausmainokset sallivien nettisivustojen vastuuta. Pankit haluaisivat myös paremmat oikeudet jakaa tietoa rahanpesuun osallistuvista tileistä.
Hiljattain Finanssiala ja FiCom suosittelivat, että pankkitunnuksia kannattaisi käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa. Muualla tunnistautuminen tulisi tehdä mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla.
Lokakuussa pankeille tulee velvollisuus varmistaa, että tilinumero kuuluu maksun saajalle.