- Fingrid arvioi, että datakeskusrakentaminen lisää sähkön kulutusta merkittävästi. Myös sähkön hinta voi nousta.
- Kuntien johto ei pidä sähkön hintaa kuntien ongelmana. Datakeskukset tuovat työtä ja verotuloja.
- LUT-yliopiston professori sanoo, että fossiilitonta sähköä on riittävästi. Joustavat datakeskukset voivat tasata tuotantoa.
Kuntien johdossa koetaan, että datakeskusrakentamisen mahdolliset vaikutukset sähkön hintaan eivät ole kuntien murhe.
Kritiikki datakeskuksia kohtaan kasvaa Suomessa ja maailmalla.
Silti datakeskushankkeiden määrä ei näytä hiipumisen merkkejä.
Esimerkiksi Lahti kertoi alkuviikosta, että kaupunkiin suunnitellaan jo toista datakeskusta.
- Datakeskuksessa eli palvelinkeskuksessa on valtava määrä tietokoneita, joita käytetään netin tietomassojen tallentamiseen ja käsittelyyn.
- Kaikki internetin palvelut sosiaalisesta mediasta suoratoistopalveluihin tarvitsevat datakeskuksia.
- Datakeskukset käyttävät runsaasti energiaa tietokoneisiin ja rakennusten viilennykseen.
- Tekoälybuumi lisää datakeskusten tarvetta.
Datakeskusten luvitus on käytännössä kuntien hallussa, sillä kunnat päättävät kaavoituksesta ja rakentamisluvista.
Kysyimme kolmen kunnan johdosta, miten kunnissa huomioidaan kansalaisten huoli esimerkiksi sähkön hinnan nousupaineista.
Forssassa on parhaillaan käynnissä maanrakennustyöt Suomen suurinta datakeskusta varten.
Kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi uskoo, ettei hankkeella ole mitään vaikutusta sähkön hintaan:
Video: Tiina Kokko / Yle, Juha-Petri Koponen / YleDatakeskukset kasvattavat sähkön kulutusta
Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoi elokuun puolivälissä, että sähkönkulutus on kääntymässä Suomessa voimakkaaseen kasvuun. Erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeet ovat lisänneet kasvua.
Fingrid arvioi, että jos hankkeet toteutuvat täysimääräisinä, ne kasvattaisivat sähkökulutusta lähes 40 prosenttia seuraavien viiden vuoden aikana.
Fingridin verkonsuunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että jos suuri osa suunnitelluista datakeskushankkeista toteutuu, sähkön hinta voi nousta.
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ymmärtää kansalaisten huolen sähkön riittävyydestä ja hinnan vaihtelusta.
Samalla hän huomauttaa, ettei asia ole kaupungin käsissä:
Video: Juha-Petri KoponenVoisivat jopa tasata sähkön tuotannon vaihtelua
Yksi iso kysymys julkisessa keskustelussa on sähkön riittävyys. Esimerkiksi Lahti Energia arvioi, että parhaillaan rakenteilla oleva datakeskus tuplaa Lahden sähkönkulutuksen.
Suomessa valtaosa sähköstä tuotetaan fossiilivapaasti.
LUT-yliopiston energiamarkkinoiden ja energiajärjestelmien professori Samuli Honkapuro sanoo, että Suomessa on rakennettu tuuli- ja aurinkovoimaa niin paljon, että fossiilitonta energiantuotantoa on hyvin saatavilla myös lisääntyvien datakeskusten tarpeisiin.
– Energiantuotannon näkökulmasta ei ole haastetta, mutta keskeinen kysymys on, miten joustavia datakeskuskuormat ovat mahdollisissa sähkön niukkuustilanteissa.
Avaa kuvien katselu
Samuli Honkapuron mukaan Lahteen suunnitellun uuden datakeskuksen malli varavoimajärjestelmästä on kannatettava ratkaisu. Havainnekuva. Kuva: Granlund
– Pitäisi olla joustavaa kapasiteettia, mitä myöskin saadaan markkinalle ja sitä kautta tällaisesta datakeskuksesta voisi tulla ongelman sijaan ratkaisu energiajärjestelmän niukkuustilanteisiin, Honkapuro sanoo.
Honkapuron mukaan datakeskukset voivat tarvittaessa siirtää datakeskusten laskentatehoa muissa maissa sijaitseviin keskuksiin, jos sähkönsaatavuus on heikko tai hinta liian korkea.
Honkapuro muistuttaa, että datakeskukset eivät heti rakentamisen valmistuttua käytä maksimitehoa.
– Saattaa olla, että täyttä suunnittelutehoa ei ehkä saavutetakaan.
Forssaan Suomen suurin datakeskus
Forssaan, keskelle voimalinjan halkomaa kantahämäläistä metsämaisemaa suunniteltu jättimäinen datakeskus kuluttaisi jopa noin kahdeksan prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä, jos keskus toteutuu täydessä laajuudessaan.
Avaa kuvien katselu
Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi toteaa, että Forssan datakeskus on valtava mahdollisuus kaupungille, seutukunnalle, maakunnalle ja koko Suomelle. Kuva: Tiina Kokko / Yle
Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi toteaa, että kantaverkkoyhtiö Fingrid on luvannut sähkön riittävän Forssan jättimäisellä datakeskushankkeelle.
Kesäniemi nostaa esille myös, että datakeskukset tuovat automaattisesti mukanaan vihreän siirtymän hankkeita.
– Itse asiassa tuntuu, että tällä hetkellä ne ovat suurin yksittäinen ajuri näille vihreiden siirtymän hankkeille.
”Mikä olisi se syy, että sanoisimme kiitos ei”
Janakkalaan, Kolmostien kupeeseen suunniteltu datakeskus on luvitusvaiheessa. Asukkaille järjestettiin hiljattain infotilaisuus. Paikalla oli viitisenkymmentä kuulijaa.
Yksi heistä oli Ville Rajala, jonka kodin lähelle datakeskusta suunnitellaan:
Video: Harri Oksanen / Yle, Juha-Petri Koponen / Yle
Kunnanjohtaja Riikka Moilanen toteaa, että kunnan tehtävänä on arvioida lupakäytäntö ja ympäristövaikutukset, kuten muidenkin investointien kohdalla. Sen sijaan sähkön riittävyys tai hinta ei ole kunnan asia.
– Totta kai meidän suomalaisten pitää pitää sitä silmällä, mutta päätöksenteko ja ratkaisut tehdään muualla.
Avaa kuvien katselu
Janakkalan kunnanjohtaja Riikka Moilanen muistuttaa, että datakeskuksen rakentamisvaihe tuo kuntaan työtä. Kuva: Ville Välimäki / Yle
Moilasen mukaan datakeskushankkeet ovat kunnille houkuttelevia. Pelkästään kiinteistöveron vuosituotto voisi nousta puoleen miljoonaan euroon. Lisäksi kunta hyötyy kunnallis- ja yhteisöverosta sekä maanvuokrasta.
– Mikä olisi se syy, että sanoisimme kiitos ei? Pidän tätä isona mahdollisuutena.
Energiavirasto: Markkinat ohjaavat
Energiaviraston tehtävänä on seurata sähkön toimitusvarmuutta eli sähkön riittävyyttä. Se arvioi tilannetta vuoden tai kahden tähtäimellä eteenpäin.
Viraston markkinayksikön johtaja Antti Paanasen mukaan pidemmällä aikavälillä markkinat ohjaavat sitä, että sähkön tuotanto ja kulutus pysyy tasapainossa.
Paananen kertoo, että esimerkiksi datakeskushankkeet eivät lähde liikkeelle, ellei ole varmuutta sähkön saatavuudesta. Uutta tuotantoa puolestaan rakennetaan, jos kysyntää on.
Paananen myöntää, että uuden tuotannon ja uuden kulutuksen välille voi syntyä ajoittain klappia. Se voi puolestaan vaikuttaa sähkön hintaan.
Avaa kuvien katselu
Sähkön kuluttajille näkyvään päiväkohtaiseen hintaan vaikuttaa moni asia – tuulisuus, lämpötila, häiriöt voimalaitoksissa ja siirtoyhteyksissä sekä vesivoimavarastot. Pörssisähkön hintaan luvassa iso pomppu syyskuussa. Kuva: Saara Paasikivi / Yle
Sähkön markkinahintaa on vaikea yhdistää johonkin tiettyyn käyttäjään, esimerkiksi suureen datakeskukseen.
Avaa kuvien katselu
Uusiutuvan aurinko- ja tuulisähkön kasvattamisella voidaan reagoida nopeiten lisääntyvään sähkönkysyntään. Kuva: Antti Ullakko / Yle
Sähkön kulutuksen kasvu lisää kannustimia rakentaa uutta tuotantoa. Energiaviraston Antti Paananen kertoo omana käsityksenään, että Suomessa on valmiiksi luvitettuja tuulivoimahankkeita, jotka lähtevät liikkeelle kun sähkön kysyntä kasvaa.
Sääriippuvainen tuotanto tarvitsee kuitenkin rinnalleen lisää säätövoimaa. Vesivoima on tärkein ja nopein säätövoiman muoto.
Tämän lisäksi tarvitaan kulutusjoustoja, lisää sähkön hintaan ja kysyntään reagoivia akkuja ja energiavarastoja sekä esimerkiksi moottorivoimalaitoksia.