Analyysiyhtiö Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen sanoo, että Pohjoismaiden yhteinen jättipörssi estäisi kasvuyritysten karkaamisen esimerkiksi Yhdysvaltoihin.
”Pörssin funktio on rahoittaa kasvuyrityksiä. Rahoituksen saatavuusongelma helpottuisi, kun markkina olisi isompi”, Rautanen sanoo
Uutistoimisto Bloomberg uutisoi viime viikolla, että Nordic Compass -niminen ryhmä on suunnittelemassa uutta yhteispohjoismaista jättipörssiä. Tarkoituksena on, että Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssit yhdistyvät yhdeksi markkinaksi.
Ryhmittymään kuuluvat muun muassa Wallenberg Investments, EQT, Nordea, Kone, Nasdaq, Novo Nordisk -säätiö, Nokia, Sitra ja Patria.
Nordic Compassin ajatuksena on, että Pohjoismaat pystyvät yhteisellä pörssillä kilpailemaan paremmin muun muassa Yhdysvaltain pääomamarkkinoiden kanssa. Ajatus noudattelee Euroopan komission puheenvuoroja, joiden mukaan Euroopan pitäisi yhdistää pääomamarkkinoitaan.
Kaikissa Pohjoismaissa operoivan analyysiyhtiö Inderesin Rautasen mielestä pohjoismaisessa jättipörssissä on potentiaalia, mutta siinä helppo nähdä myös haasteita.
Ensimmäinen haaste on selvä: Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaikki neljä eri valtioita, joissa on omat tapansa tehdä asioita. Miten nämä tavat saataisiin yhtenäisiksi?
”Meidänkin sijoittajaviestinnän tuotteissa täytyy olla paljon paikallisia räätälöintejä. On paljon erilaisia käytäntöjä ja kulttuureja.”
Sitten on ihan tekniset haasteet, kun Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on pörssioperaattorina Nasdaq ja Norjassa puolestaan Euronext.
”Tämä on teknisesti erittäin kunnianhimoinen projekti. On erilaisia paikallisia arvo-osuusjärjestelmiä ja eri operaattoreita.”
Rautanen sanoo, että on kuitenkin selvää, miksi nämä haasteet halutaan taklata ja projektia edistää. Olisi nimittäin monille yhtiöille, omistajille ja kansalaisille hyväksi, jos Pohjoismaissa olisi yhtenäisempi pääomamarkkina.
Tullaan ihan pörssilogiikan ytimeen.
Pienemmillä suomalaisilla yhtiöillä on viheliäinen ongelma: täällä ei ole hirveästi rahoittajia, jos pörssiin listaudutaan. Tämän myös Rautanen tietää, kun oli viemässä Inderesiä pörssiin viisi vuotta sitten.
Kun pienempi yhtiö listautuu Helsingin pörssiin, niin potentiaalisia rahoittajia ovat paikalliset yksityissijoittajat, pienempiin yhtiöihin sijoittavat rahastot sekä eläkeyhtiöt. Näitä kaikkia on Suomessa hyvin vähän.
”On hyvin pieni määrä institutionaalisia sijoittajia, joita potentiaalinen listautuja pystyy Suomessa tavoittelemaan.”
Mutta ratkeaisiko pienempien suomalaisyhtiöiden ongelma sillä, että Pohjoismaissa olisi yksi jättipörssi? Rautanen sanoo, että ei ole varma.
”Meillä on nähty rinnakkaislistautumisia, missä on menty Helsinkiin ja Tukholmaan, mutta peruutettu Tukholma, koska ei osake ole pärjännyt kilpailussa huomiosta tuhannen paikallisen yhtiön kanssa.”
Ruotsi on Pohjoismaiden pörssien kirkas valtias. Ruotsissa on pitkä kansankapitalismi-kulttuuri, paljon listautujia ja paljon hienoja tarinoita. Suomi ja Norja ovat Rautasen mukaan ”ihan jees”, mutta Tanskan pörssi ”on kuihtuva”.
Tanskassa esimerkiksi oli monta vuotta taukoa, kun listautumisia ei nähty yhtään.
Rautanen korostaa markkinoiden erilaisuutta. Se lisää yhdistymisen haastetta. Mutta ei jättipörssi mahdotonta kuulemma ole. Se vaatii poliittista tahtotilaa.
”Mielestäni tämä visio kytkeytyy selkeästi myös Euroopan komission pääomamarkkinaunionin visioon.”
Nordic Compass on luvannut esitellä visiotaan marraskuussa Göteborgissa järjestettävässä huippukokouksessa.
Oikaisu 31.8. kello 15.52: Pohjoismaista yhteispörssiä visioiva ryhmittymä on Nordic Compass, ei Nordic Group.