Loppuuko pian vuosia jatkunut vääntö helsinkiläisen ostoskeskuksen kohtalosta?

Tätä jännitysnäytelmää voi seurata tällä viikolla, kun poliitikot saavat Kulosaaren ostoskeskuksen uuden asemakaavan käsiteltäväkseen.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asemakaavan muutosehdotusta kokouksessaan tiistaina (1.9.).

Kaava mahdollistaa nykyisen ostoskeskuksen purkamisen ja kahden asuinkerrostalon rakentamisen sen tilalle. Uusia asukkaita tulisi 150. Katutasoon tulee liiketiloja. Talojen väliin jää oleskeluaukio, kuten tälläkin hetkellä 1960-luvun ostoskeskuksella on.

Alueen liikennejärjestelyt paranevat. Tavoitteena on lisätä erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sekä selkeyttää liikennettä koulun läheisyydessä.



Näkymä kadulta havainnekuvassa Kulosaaren uudelle ostarille. Arkkitehtitoimisto K2S

Ostarin kohtalo ei viime vuosina ole ollut lähihuutojuttu.

Kyseessä on jo toinen kaava, jonka kaupunki asiasta laatii. Tällaista veivaamista ei ole Helsingissä nähty vuosiin, ehkä koskaan.



Ostarin tontti kartalla. Helsingin kaupunki

Ostoskeskusyhtiö haki tontille kaavamuutosta jo vuonna 2015.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi sen vuonna 2018. Kaava mahdollisti rakennuksen purkamisen, mutta Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksen puutteellisten selvitysten vuoksi. Oikeuden mukaan kaava-aineistosta puuttuivat riittävät rakennushistoriaa, kuntoa, korjattavuutta ja kaupallisia vaikutuksia koskevat selvitykset. Kaavan vaikutuksia ei voitu siten arvioida.

Ostoskeskusyhtiö ryhtyi tähän jälkeen hakemaan uudelleen asemakaavan muutosta, jotta ostaritontille voisi rakentaa asuntoja ja liiketiloja.

Hanke jäi vuosiksi käymistilaan.



Näkymä torille Kyösti Kallion tien suunnasta. Etualalla aukio. Liiketilat sijaitsevat rakennusten ensimmäisessä kerroksessa. Arkkitehtitoimisto K2S



Tältä ostarin sisäpiha näyttää tällä hetkellä. Mikko Huisko

Nyt ollaan jälleen jännän äärellä, meneekö kaava läpi ja saako ostarin vihdoin purkaa.

Uuden kaavaehdotuksen pohjaksi on laadittu laajoja rakennushistoriallisia, teknisiä ja kaupallisia selvityksiä sekä tutkittu vaihtoehtoja rakennuksen säilyttämiseksi.

Rakennus on tällä hetkellä jo erittäin huonossa kunnossa ja erittäin vahvasti käyttöikänsä päässä. Muita kuin välttämättömiä korjauksia ei ole tehty vuosiin.

Helsingin Uutiset kertoi kuihtuvan ostarin tilanteesta viimeksi tämän vuoden toukokuussa.

Kulosaaren ostoskeskus on arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelema ja valmistunut 1960-luvulla.

Nykyiset rakennukset ovat 1–2-kerroksisista ja niiden väliin jää pihatila.

Kulosaaren ostoskeskus on esimerkki 1960-luvun alun helsinkiläiseen kerrostalolähiöön rakennetusta ostoskeskuksesta.

Rakennuksen kulttuurihistoriallinen, arkkitehtoninen ja ympäristöarvo on todennettu tehdyissä selvityksissä. Rakennusta ei ole suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa.

Ostoskeskustontin käyttötarkoitus muutetaan kaavassa liikerakennusten korttelialueesta asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueeksi. Tällä hetkellä ostarilla ei ole asuntoja. Jatkossa olisi.

Alueelle rakennetaan yhteensä 6 500 kerrosneliömetriä uutta asuntorakentamista, mikä toisi Kulosaareen noin 150 uutta asukasta.

Ensimmäisiin kerroksiin sijoitettaisiin liiketiloja yhteensä noin 1 300 kerrosneliömetriä.

Liiketilojen määrä vähenee hieman nykyisestä.



Isompia korjauksia ostarille ei ole tehty enää vuosiin. Mikko Huisko

Rakennuksen omistavan Kulosaaren Ostoskeskus Oy on halunnut purkaa ostarin jo pitkään. Rakennus ei se vastaa nykyisten liiketilojen vaatimuksia.

Yhtiön näkemyksen mukaan rakennuksen säilyttäminen ei ole taloudellisesti mahdollista.



Betonilattian päällä kasvaa sammalta. Mikko Huisko

Kaava on kerännyt edelleen runsaasti mielipiteitä.

Mielipiteissä korostettiin ostoskeskuksen asemaa Kulosaaren keskuksena ja asukkaille tärkeänä kohtauspaikkana.

Osa asukkaista on vaatinut ostoskeskuksen suojelemista kulttuurihistoriallisten ja arkkitehtonisten arvojen vuoksi. Toiset ovat kannattaneet purkamista ja uusien asuntojen sekä liiketilojen rakentamista.

Liikennejärjestelyjä toivottiin muutettavan nykyistä sujuvammiksi ja turvallisemmiksi.

Mielipiteissä ilmaistiin huoli alueen nykyisistä liikennejärjestelyistä ja etenkin liikenneturvallisuudesta koulun läheisyydessä.

Kaupunginmuseo pitää valitettavana sitä, ettei rakennuksen säilyttämiselle ole löytynyt edellytyksiä. Museon mukaan erityisen tärkeää on, että uusi rakentaminen sovitetaan mahdollisimman hyvin ympäröivään kaupunkikuvaan.

Lopullisesti kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus ja viimeisenä kaupunginvaltuusto.