Pilottihankkeella pyritään tunnistamaan riskipotilaat. Moni sairastunut elää ilman diagnoosia ja asianmukaista hoitoa, hankkeesta kerrotaan.
Avaa kuvien katselu
Potilaita seulottiin Harjun terveydessä, joka on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Mehiläisen yhteisyritys. Kuvituskuva. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle
- Mehiläisen Aino-laite tunnisti Harjun terveydessä lähes 600 munuaistaudin riskipotilasta. Heistä 70 prosentilla todettiin tauti.
- Laite seuloi luvan antaneilta laboratoriotuloksia ja potilaskertomuksia.
- Krooninen munuaistauti on usein oireeton. Se koskettaa joka kymmenettä aikuista suomalaista.
- Varhaisella hoidolla voi välttää dialyysin. Säästöt voivat olla 300–500 miljoonaa euroa vuodessa.
Päijät-Hämeessä Harjun terveys kokeili loppukeväästä Mehiläisen kehittämää teknologiaa muutaman kuukauden ajan. Aino-niminen laite tunnisti tänä aikana luvan antaneiden henkilöiden potilaskertomuksista lähes 600 kroonisen munuaistaudin riskipotilasta.
Tästä joukosta 70 prosentilla todettiin krooninen munuaistauti. Hoitoa puolestaan tehostettiin yli sadalla potilaalla, kertoo Harjun terveyden toimitusjohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Minna Honkanen.
– Tämä on ollut tosi arvokas kokeilu, hän sanoo.
Jopa erikoissairaanhoidon piirissä on Honkasen mukaan ihmisiä, joilla ei ole diagnoosia ja tarvittavaa hoitoa. Aino-työkalu paikkaa tätä vajausta tunnistamalla munuaissairauteen viittaavia merkintöjä ihmisiä tehokkaammin.
Käytännössä tekoälypohjainen tietokoneohjelma seuloo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaiden laboratoriotuloksia ja potilaskertomuksia, joista se havaitsee munuaissairaan tai sairastumisen riskissä olevan henkilön, ja tuo tiedon hoitohenkilökunnan työlistalle.
Kokeilussa seulottiin noin 7 000 henkilöä.
Mehiläinen: jopa 500 miljoonan vuotuiset säästöt
Usein täysin oireetonta kroonista munuaistautia on haastava tunnistaa. Tauti koskettaa jopa joka kymmentä aikuista suomalaista.
Mehiläinen arvioi, että seulonnan laajempi käyttöönotto toisi säästöjä ennakoimalla sairastumisriskiä ja vähentämällä dialyysin tarvetta jopa 500 miljoonalla eurolla vuosittain.
Munuaisen toimintaa osittain korvaava dialyysihoito maksaa Mehiläisen mukaan yhden potilaan osalta noin 60 000–70 000 euroa vuodessa.
– Se tuo myös paljon inhimillistä kärsimystä ja rajoittaa elämää henkilön ja ympärillä olevan perheen kannalta. Edetessään sairaus vie tomintakykyä, joka tuo kerrannaiskustannuksia, Honkanen kertoo.
Mehiläisen kansainvälisiin tutkimuksiin perustuvan arvion mukaan Suomessa saattaa olla yli 100 000 diagnosoimatonta potilasta.
Kesäkuussa voimaan tullut lakiuudistus luo edellytykset vastaavien seulontojen laajentamiselle, Mehiläisestä kerrotaan. Lakiuudistusten myötä hyvinvointialueet voivat jatkossa käyttää potilasmerkintöjä esimerkiksi sairastumisen riskissä olevien potilaiden tunnistamiseksi, mutta tarkastelua koskevat edelleen tarkat säännöt.
Pilotti toteutettiin yhteistyössä Harjun terveyden, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Astra Zeneca Oy:n kanssa. Potilaiden tietoja ei siirry Astra Zenecalle, vaan pilotin omistaa ja hoidosta vastaa Harjun terveys, tiedotteessa kerrotaan.