Yhdysvallat keskusteli liittolaisten kanssa kyselystä ja Nato 3.0:sta viime viikolla Brysselissä.
Avaa kuvien katselu
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja sotaministeriksi nimetty Pete Hegseth patistivat Eurooppaa ottamaan lisää vastuusta puolustuksesta Ankarassa 8. heinäkuuta. Kuva: Alexis Jumeau / AOP
- Suomi vastasi USA:n kyselyyn, joka kartoitti Nato-liittolaisten tukea USA:n ulkopolitiikalle ja näkemyksiä puolustuskustannuksista.
- Kysely on epätavanomainen ja liittyy USA:n suunnitelmiin vähentää joukkojaan Euroopasta.
- Suomi vastasi faktapohjaisesti nykyisten linjausten mukaan. Suomi on Euroopan Nato-maista kärjessä puolustusmenoissa.
Suomi on vastannut Yhdysvaltojen Nato-liittolaisille lähettämään kyselyyn, jossa selvitetään, tukevatko kumppanit Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa.
Kyselyn lähetti heinäkuussa Yhdysvaltojen puolustusministeriö Pentagon, ja Suomen vastauksen laati puolustusministeriö. Puolustusministeriö laati vastaukset yhdessä ulkoministeriön, presidentin kanslian ja valtioneuvoston kanssa.
Ylen lähteiden mukaan kyselyssä Yhdysvallat kartoittaa maiden näkemyksiä Nato-osallistumisesta ja kustannusten ja puolustuksen siirtämisestä aiempaa enemmän Euroopan maiden harteille.
Suurin osa kysymyksistä liittyi suoraan puolustukseen.
Suomen vastaus on ”faktapohjainen”
Kysely ei ole tavanomainen tapa hoitaa maiden välisiä suhteita. Siksi se on noussut uutiseksi.
Nato-liittolaiset ovat pyrkineet olemaan ärsyttämättä Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia, jotta Trump edelleen lupaisi Yhdysvaltojen tukevan Euroopan puolustamista.
Kyselyssä jotkut kysymykset kartoittavat maan näkemystä suhteesta Yhdysvaltoihin, ja niihin Suomi on kuvannut suhdetta yleisellä tasolla.
Ylen lähde kuvaa, että paperin sävy ”ei ole mielistelevä vaan faktoihin pohjaava”.
Bloomberg uutisoi Yhdysvaltojen kirjeestä tuoreeltaan heinäkuussa ja nimitti sitä ”uskollisuuskyselyksi”. Kysely liittyy Yhdysvaltojen suunnitelmiin vähentää joukkojaan Euroopassa niistä maista, jotka eivät Yhdysvaltojen mielestä satsaa tarpeeksi omaan puolustukseensa tai ole tukeneet Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa.
Siinä sivuttiin epäsuorasti myös Yhdysvaltojen hyökkäystä Iraniin ja Venezuelaan, missä Yhdysvallat otti kiinni presidentti Nicolás Maduron ja kuljetti hänet Yhdysvaltoihin.
Näihin tulkinnanvaraisiin kysymyksiin Suomi ei ole vastannut suoraan vaan kertomalla asioita, joita se haluaa korostaa. Aiemmin Nato-liittolaiset ovat julkisuudessa kertoneet auttavansa Hormuzinsalmella, kun sotatoimet ovat ohi sekä kunnioittavansa oikeusvaltioperiaatetta.
Yhdysvaltojen uutta puolustuspolitiikkaa suunnitteleva alivaltiosihteeri Elbridge Colby kävi viime viikolla Nato-liittolaisten kanssa Brysselissä myös keskustelua Nato 3.0:sta ja Yhdysvaltojen joukoista Euroopassa. Keskustelun henki oli diplomaattien mukaan rakentava.
Selontekojen pohjalta
Kysely ja vastaus eivät ole julkisia.
Suomi on Ylen tietojen mukaan vastannut nykyisten linjausten kuten selontekojen ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi puolustusvoimien kehittämisohjelma ja budjettipäätökset.
Suomi on Euroopan Nato-maista kärjen tuntumassa puolustusmenojen tasossa ja aikoo nostaa niitä edelleen Naton tavoitteeseen, 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yhdysvalloista Suomi hankkii esimerkiksi uudet hävittäjät ja jatkaa yhteistyötä puolustusvoimien kanssa.
Suomi ei ole vastauksessaan ottanut uusia kantoja vaan mukaillut jo olemassa olevia.
Yle ei tavoittanut puolustusministeri Antti Häkkästä (kok.) kommentoimaan Suomen vastausta.
Heinäkuussa Häkkänen sanoi Ylelle, että Suomi on tehnyt oikeita asioita: panostanut maanpuolustukseen, puolustusteollisuuden vahvistamiseen ja yhteistyöhön USA:n kanssa.
Osa liittolaismaista on Yhdysvaltojen mielestä pannut liian vähän rahaa puolustukseen, ja presidentti Trump sekä sotaministeriksi nimetty Pete Hegseth ovat syyttäneet Eurooppaa vapaamatkustuksesta Yhdysvaltojen kustannuksella.