Islanti hylkäsi EU-jäsenyysneuvottelut, mutta Suomen suurlähettiläs Ville Cantell ei usko pysyviin jakolinjoihin.
Avaa kuvien katselu
Islantilaisten enemmistö, 52,8 prosenttia äänesti EU-jäsenyysneuvottelujen jatkamista vastaan ja 47,2 prosenttia sen puolesta. Kuva: Jonathan Nackstrand / AFP
- Islanti torjui viikonlopun kansanäänestyksessä EU-jäsenyysneuvottelujen jatkamisen.
- Ei-puolella levisi salaliittoteorioita siitä, että EU-jäsenyys olisi ollut jo päätetty asia, sanoo Suomen Islannin-suurlähettiläs Ville Cantell.
- Mahdolliset tulevaisuuden kriisit voivat Cantellin mukaan tehdä Islannin EU-jäsenyyden jälleen ajankohtaiseksi.
- Akatemiatutkija Timo Miettinen sanoo, että Islannin äänestystulos on pieni kolaus EU:lle, joka ymmärtää itsensä vakauden ja turvallisuuden tuottajana.
EU ei tenhonnut islantilaisia, sillä viikonlopun kansanäänestyksessä enemmistö torjui jäsenyysneuvottelujen jatkamisen unionin kanssa.
Suomen Islannin-suurlähettiläs Ville Cantell ei usko, että äänestys jättää Islantiin pysyviä jakolinjoja. Sen sijaan jälkipyykkiä voi olla luvassa.
– Kyllä-puolella koettiin, että ei-puolella levitettiin myös vääriä väittämiä. Saattaa myös olla, että Islannin media selvittää, millaisia yhteyksiä ei-puolella oli muun muassa [Donald Trumpia tukevaan] Maga-liikkeeseen ja brexitin takana olleisiin liikkeisiin, Cantell pohtii.
Britannian EU-eroon eli Brexitiin johtaneen vuoden 2016 kansanäänestyksen alla levisi osin virheellisiä tai harhaan johtavia väitteitä EU:sta.
Avaa kuvien katselu
Suomen Islannin-suurlähettiläs Ville Cantell tapasi Islannin pääministerin Kristrún Frostadóttirin viime toukokuussa suurlähettilään residenssissä. Kuva: Suomen suurlähetystö, Reykjavik
Cantellin mukaan Islannin ei-puolella levisi salaliittoteoriaa siitä, että Islannin EU-jäsenyys olisi ollut jo päätetty asia ja että jäsenyysneuvottelujen puolesta äänestäminen olisi automaattisesti tarkoittanut EU:hun liittymistä. Tosiasiassa näin ei ollut.
Cantellin mukaan Islanti ei kansanäänestyksessään sulkenut lopullisesti EU:n ovea.
Maailmanpoliittiset turbulenssit ovat aiemminkin ajaneet Islantia pohtimaan EU-suhdettaan. Islanti aloitti EU-jäsenyysneuvottelut 2010 vakavan finanssikriisin jälkeen ja nyt sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti on uhkaillut naapurisaarta Grönlantia.
– On mahdollista, että tulevaisuudessa tulee jälleen jokin kriisi, joka tekee EU-jäsenyyden jälleen Islannissa ajankohtaiseksi, suurlähettiläs Cantell pohtii.
Islanti nauttii jo EU:n hyödyistä
Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sanoo Ylelle, että Islannin äänestystulos ei ole yksiselitteinen torjunta EU:lle, koska Islanti on jo tiiviissä suhteessa EU:hun Euroopan talousalueen ja Schengen-järjestelyn kautta.
– Tulos kertoo ennen kaikkea siitä, että vaikka geopoliittinen epävarmuus ja suurvaltakamppailu ovat lähentäneet Islantia Euroopan unioniin, ne eivät ole poistaneet jäsenyyteen liittyviä vanhoja epäluuloja, Miettinen sanoo.
Epäluulot liittyvät etenkin kalastukseen, Islannin tärkeimpiin lukeutuvaan elinkeinoon, johon ei haluta EU:n sääntelyä. Miettisen mukaan islantilaiset haluavat säilyttää kalastuksessa mahdollisimman suuren itsemääräämisoikeuden.
Miettinen pitää kansanäänestystä demokraattiselta painoarvoltaan vahvana, koska äänestysvilkkaus nousi yli 80 prosentin.
Avaa kuvien katselu
Islantilaiset äänestivät kansanäänestyksessä vilkkaasti, yli 80 prosenttia äänioikeutetuista meni uurnille. Kuva: Jussi Koivunoro / YleEU-jäsenyys houkuttaa köyhempiä maita
Suomelle ja muille Pohjoismaille Islannin saaminen EU:hun olisi sopinut hyvin, Suomen Islannin-suurlähettiläs Ville Cantell toteaa.
– Totta kai Islanti Pohjoismaana ja myös arktisena demokraattisena maana ja meille samanmielisenä valtiona olisi lisännyt Pohjoismaiden painoarvoa ja vaikutusvaltaa EU:ssa, Cantell sanoo.
Pohjoismaista myös vauras Norja on pysytellyt EU:n ulkopuolella. EU:lle Islannin kansanäänestyksen tulos voidaan tulkita takaiskuksi.
– EU:n tietty itseymmärrys itsestään jonkinlaisena vakauden ja turvallisuuden tuottajana kokee pienoisen kolauksen. Islanti ei ajattele, että tämä olisi se EU:n perusluonne, jonka tavoitteleminen olisi tässä tilanteessa välttämätöntä, Timo Miettinen arvioi.
Suurlähettiläs Cantell tähdentää, että Suomi sen enempää kuin EU:kaan eivät halunneet puuttua islantilaisten kansanäänestykseen. Cantell pani kuitenkin merkille, että Islannin äänestystä edeltäneestä keskustelusta puuttui EU:n vahvistunut yhteistyön ulottuvuus.
– EU on viime vuosina kehittynyt myös turvallisuuden osalta tiiviimmäksi, kun puhutaan vaikkapa hybridiuhista ja toimista moderneja uhkia vastaan. Tämä aspekti jäi islantilaisessa keskustelussa ehkä vähän uupumaan, Cantell sanoo.
Islannin äänestystulos varmistaa sen, että EU:n laajentumisen painopiste on jatkossakin idässä. Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan EU-jäsenyys näyttää houkuttelevimmalta köyhemmissä Euroopan maissa.
– Ne voivat jäsenyyden kautta saavuttaa enemmän asioita kuin Islanti, joka on jo vauras maa, Miettinen summaa.