Harvinaisesta, parantumattomasta ALS-taudista on saatu lisätietoa.
ALS-tautiin liittyy lisääntyvää lihasheikkoutta. Adobe Stock / AOP
Työperäinen altistuminen torjunta-aineille voi lisätä riskiä sairastua liikehermoja rappeuttavaan ALS-tautiin, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Sen mukaan suurempi altistuminen liittyy suurempaan sairastumisriskiin. Työperäinen altistuminen mille tahansa torjunta-aineelle liittyi noin 60 prosenttia suurempaan ALS-riskiin. Riskit olivat jonkin verran suurempia rikkaruoho- ja hyönteismyrkyille altistuneilla.
Riskit olivat lisäksi suurempia osallistujilla, joiden altistus oli kestänyt pitempään tai oli muuten runsaampaa.
Jo aiemmin torjunta-aineiden on epäilty suurentavan ALS-taudin riskiä, mutta tutkimustulokset ovat olleet epäselviä.
Meta-analyysissä yhdistettiin kahdeksan tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 1 734 ALS-potilaan ja terveiden verrokkien tiedoista.
Suomen osalta Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Milja Koponen huomauttaa, että tutkimuksessa puhutaan kasvinsuojeluaineista kokonaisuutena. Analysoidut tutkimukset ovat eri puolilta maailmaa, joten yksittäisten aineiden valikoima on vähintään satoja.
– Päällimmäisenä ryhmänä esiin oli nostettu tuhohyönteisten torjuntaan tarkoitetut organofosfori- ja organoklooriyhdisteet. Suurin osa niistä on ollut kielletty Suomessa jo pitkään, ja loputkin on kielletty ehkä viimeisen 10 vuoden aikana.
Vaikka tuoreen tutkimuksen tutkimukset löysivät yhteyden, havaintoja kannattaa tutkijoiden mukaan tulkita varoen.
Analysoidut tutkimukset olivat pieniä ja altistustiedot osin epävarmoja, mikä voi vaikuttaa tuloksiin. Myös Koponen sanoo, että aineistojen altistustietoa on kerätty kyselytutkimuksilla.
– Kun ihmiseltä kysytään, onko hän altistunut kasvinsuojeluaineille työssään, on mahdollista, että sairauden oireita kokeva raportoi altistumisensa suuremmaksi kuin terve verrokki. Mitä paremmin altistuminen pystytään arvioimaan, sitä luotettavampia tuloksia myös epidemiologisissa tutkimuksissa saadaan.
Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, työperäinen torjunta-ainealtistus voi olla yksi ALS-taudin riskiä suurentava ja ehkäistävissä oleva ympäristötekijä. Se ei kuitenkaan selitä kuin osan tapauksista.
ALS rappeuttaa liikehermosoluja. Adobe stock/AOP
Tällainen tauti on
ALS-tauti (amyotrofinen lateraaliskleroosi) on harvinainen ja etenevä liikehermoja rappeuttava sairaus, jonka aiheuttajaa ei tunneta.
Tautiin sairastutaan keskimäärin 60-vuotiaana. Tauti on hiukan yleisempi miehillä kuin naisilla, kertoo Terveyskirjasto.
Sairaus alkaa tavallisesti toispuoleisesti, toisen ylä- tai alaraajan heikkoudella. Saman raajan lihaksissa esiintyy myös elohiirimäistä tunnetta eli lihasnykäyksiä sekä lihaskramppeja.
ALS-taudin ensioireissa on yksilöllistä vaihtelua.
Oireet voivat alkaa myös nielun alueelta, jolloin esiintyy puheen epäselvyyttä ja nielemisvaikeuksia.
Liikehermosolujen tuhouduttua lihakset eivät saa enää käskyjä aivoilta. Tämän seurauksena lihakset surkastuvat. Sairauden edetessä potilas menettää liike- ja puhekykynsä.
Tautia sairastaa Suomessa noin 350 ihmistä. Toistaiseksi ei ole olemassa taudin etenemistä hidastavaa hoitoa. Sairaus etenee yksilöllisesti, mutta yleensä se johtaa kuolemaan 2–5 vuoden sisällä oireiden alkamisesta.
Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä. Sen tuloksista kertoi Uutispalvelu Duodecim.