Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Uusi lääke lähes kaksin­kertaisti haima­syöpää sairastavien elinajan
TTerveys

Uusi lääke lähes kaksin­kertaisti haima­syöpää sairastavien elinajan

  • 31.08.2026

Haimasyöpään on löytynyt hitaasti tehokkaita hoitoja. Nyt Yhdysvalloissa on hyväksytty uusi lupaava lääke.

Uuden lääkkeen ansiosta useampi levinnyttä haimasyöpää sairastava potilas voi elää kaksi vuotta.

Uuden lääkkeen ansiosta useampi levinnyttä haimasyöpää sairastava potilas voi elää kaksi vuotta. Kuva: Danielle Villasana / Reuters

Lue tiivistelmä

Uusi täsmälääke daraksonrasibi lähes kaksinkertaisti levinnyttä haimasyöpää sairastavien elinajan.

Yhdysvaltain lääkevirasto hyväksyi lääkkeen elokuussa, mutta Suomeen se tulee aikaisintaan kahden vuoden kuluttua.

Apulaisylilääkäri Pia Österlund pitää tulosta merkittävänä, mutta toppuuttelee odotuksia.

Haimasyöpä kuuluu vaikeimmin hoidettaviin syöpiin. Uusi täsmälääke lähes kaksinkertaisti etäpesäkkeistä tautia sairastavien elinajan tutkimuksessa.

Yhdysvaltain lääkevirasto (FDA) hyväksyi daraksonrasibin elokuun lopussa levinneen haimasyövän hoitoon. Suomessa lääke ei vielä ole käytössä.

Mitä tulos oikeasti merkitsee potilaille?

Syöpätautien apulaisylilääkäri Pia Österlund pitää tulosta lupaavana. Hän työskentelee Tampereen yliopistollisessa keskus­sairaalassa ja on professorina Uppsalan yliopistossa.

Österlund toppuuttelee silti odotuksia. Daraksonrasibi ei paranna levinnyttä haimasyöpää, mutta voi jarruttaa sen etenemistä ja pidentää elämää kuukausilla.

Lääke on toisen linjan hoito eli sitä annetaan, kun syöpä on edennyt aiemmasta hoidosta huolimatta. Aiemmin tässä vaiheessa uusien lääkkeiden tuoma lisähyöty on usein jäänyt noin puoleentoista tai kahteen kuukauteen.

Kesällä julkaistussa tutkimuksessa daraksonrasibia saaneiden mediaani­elossaoloaika oli 13,2 kuukautta ja solun­salpaaja­hoitoa saaneiden 6,7 kuukautta. The New England Journal of Medicine -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen rahoitti lääkkeen kehittänyt Revolution Medicines.

Kasvain pieneni noin kolmanneksella lääkettä saaneista, ja myös kipu paheni hitaammin kuin solun­salpaaja­hoidossa.

”Tulos on merkittävä”, Österlund sanoo.

Tulos ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen haima­syöpä­potilas saisi lääkkeellä noin puoli vuotta lisää elinaikaa.

Luvut ovat keskimääräisiä. Yksittäisen potilaan kohdalla hoidon tuomaa lisäaikaa ei voi ennustaa tarkasti. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet olivat todella hyväkuntoisia potilaita, joiden elintoimintojen piti olla kunnossa.

Österlund korostaa, että huomattava osa haimasyöpää sairastavista ei sairauden tai yleiskuntonsa vuoksi koskaan pääse toisen linjan lääkehoitoon asti.

Uutta lääkettä voitaisiin hänen mukaansa kuitenkin harkita suurelle osalle niistä hyväkuntoisista potilaista, joille toisen linjan lääkehoito ylipäätään soveltuu.

Suun kautta otettava lääke ei tarkoita, että hoito olisi haitatonta tai kevyttä.

Koska lääke otetaan päivittäin, haitat voivat olla jatkuvia. Esimerkiksi pahoinvointi, ripuli, väsymys ja iho-oireet voivat kuormittaa arkea eri tavalla kuin ajoittaiset solun­salpaaja­haitat.

”Jos vaikka pahoinvointia on koko ajan, se heikentää elämänlaatua huomattavasti enemmän kuin pahempikin pahoinvointi, joka on vain päivän tai kaksi tiputuksen jälkeen”, Österlund sanoo.

Haittojen hoitaminen vaatii sekä lääkäreiltä että potilailta uudenlaista osaamista.

Uutta lääkkeessä on sen toimintatapa. Se vaikuttaa geeniin (KRAS), joka säätelee solun kasvua Ras-proteiinin välityksellä, eli lääke toimii vain potilailla joilla on todettu tämä mutaatio.

Kun kyseinen geeni muuntuu, proteiini voi jäädä jatkuvasti aktiiviseksi, jolloin se lähettää solulle käskyn kasvaa. Daraksonrasibi pyrkii hiljentämään tämän käskyn.

Aiemmin KRAS-geenin muuntuminen eli mutaatio on merkinnyt sitä, etteivät tietyt hoidot tehoa. Nyt sama mutaatio voidaan valjastaa hoidon kohteeksi.

Lääkkeen merkitys voi siksi ulottua haimasyöpää laajemmalle. Österlundin mukaan esimerkiksi suolistosyövissä KRAS-mutaatio on noin puolella potilaista. Myös niiden hoidossa tutkitaan Ras-proteiiniin kohdistuvia lääkkeitä.

Uuden lääkkeen saaminen suomalais­potilaiden käyttöön vie ainakin kaksi vuotta, Österlund arvioi.

Hinta voi olla kynnyskysymys. Se tulee Euroopassa olemaan selvästi halvempi kuin Yhdysvalloissa, jossa kuukausihinta on 40 000 dollaria. Hinta tullee olemaan moninkertainen nykyisiin haimasyövän solun­salpaaja­hoitoihin verrattuna. Tarkkaa hintaa ei vielä tiedetä.

Tarkkaa hintaa ei kuitenkaan vielä tiedetä.

Suomessa noin 1 400 ihmistä sairastuu vuosittain haimasyöpään.

Jos syöpää ei voida poistaa leikkauksella, ennuste on rajallinen. Yli puolella elinaika jää alle vuoteen, mutta osa elää hoidoilla vuosia.

  • Tags:
  • Aamulehti
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Health
  • Suomi
  • Terveys
Suomi
www.europesays.com