Paras tapa droonimuurin kehittämiseen on mahdollisimman läheinen ja avokätinen yhteistyö Ukrainan kanssa Venäjän tulen alla.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdottaa droonimuurin kehittämistä EU:n itärajoille.
Hanke on välttämätön mutta kallis, sillä droonien torjunta perinteisillä aseilla on hyvin kallista verrattuna droonien hintaan.
Toimiva droonimuuri vaatii useita toisiinsa yhdistettyjä ilmatorjuntatekniikoita ja tiivistä yhteistyötä Ukrainan kanssa.
Droonimuurin rahoitukseen kannattaisi pääkirjoituksen mukaan käyttää Venäjän keskuspankilta jäädytettyjä varoja, mutta tämä vaatisi Euroopalta rohkeutta.
Droonit ovat muuttaneet sodankäynnin täysin. Taistelukentällä niiltä on lähes mahdotonta pysytellä piilossa. Linjojen takana drooniparvia on yhtä mahdotonta täysin torjua. Siksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuulutti keskiviikkona Euroopan parlamentin puheessaan droonimuurin kehittämistä EU:n itärajoille ja 6 miljardin euron investoimista droonien kehittämiseen Ukrainan kanssa. Hanke on välttämätön mutta erittäin kallis ja vaikea toteuttaa.
Drooneissa pirullisinta on niiden hinta. Ne maksavat satasista muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon kappaleelta. Niitä voi toki ampua alas vaikkapa Suomen käytössä olevalla Nasams-ilmatorjuntajärjestelmällä. Nasams pohjautuu hävittäjissä käytettyyn AIM-120 AMRAAM -ohjukseen, jonka yksikköhinta vaihtelee 1–2 miljoonan euron välillä riippuen hankintasopimuksesta.
Suomella on 24 nasams-laukaisinta (HS 11.9.). Nasams-lavettiin mahtuu kuusi ohjusta. Jos kaikki laukaisimet torjuisivat drooniparvea, ilmaan saataisiin teoriassa kerralla 144 torjuntaohjusta. Kahden miljoonan euron ohjushinnalla yhteislaukauksen hinta olisi 288 miljoonaa euroa.
Vielä kalliimpaa droonien pudottaminen on hävittäjälentokoneista laukaistavilla ohjuksilla, kuten Naton hävittäjät tekivät keskiviikkona Puolassa. Venäjäsi testasi tuolloin Naton reaktioita parinkymmenen droonin hyökkäyksellä.
Yksi ohjuslavettien tyhjennys maassa ja ilmassa ei riittäisi. Venäjä on tehnyt Ukrainassa yli 500 droonin hyökkäyksiä.
Halvempaa droonien pudottaminen on it-tykkijärjestelmillä. Niiden tehokas käyttö vaatii sekin tarkkaa reaaliaikaista satelliittikuvaa, matalalle näkeviä tutkia ja tiheää it-asemien ketjua. Droonien torjuntaan kehitetään juuri myös erilaisia energian suorasuuntausaseita. Ne perustuvat voimakkaisiin lasereihin ja mikroaaltopurskauksiin. Ukraina kehittää myös it-drooneja. Niissä kokeillaan kaikkea lentävistä haulikoista törmääjädrooneihin.
Toimiva droonimuuri vaatii kerroksittain kaikkia torjuntatekniikoita ja niiden saumatonta integroimista toimivaksi kokonaisilmapuolustusjärjestelmäksi. Euroopalla on edessä pitkäaikainen, kymmenien miljardien eurojen urakka. Paras tapa droonimuurin kehittämiseen on avokätinen yhteistyö Ukrainan kanssa Venäjän tulen alla.
Järkevintä droonimuurin rahoitukseen olisi käyttää Venäjän keskuspankilta Eurooppaan jäädytettyjä noin 200 miljardia euroa. Venäläispääoman käyttämiseen Eurooppa ei muuta tarvitsisi kuin rohkeutta. Se vain tuntuu olevan Euroopan rajallisin resurssi.