Useilla tunnetuilla suomalaisilla kaupoilla on valikoimassaan tuotteita, jotka näyttävät identtisiltä Temussa, Sheinissä tai Alibabassa myytävien tuotteiden kanssa.

Yle selvitti asiaa vertailemalla suomalaisten yritysten ja kiinalaisten verkkokauppajättien käyttämiä markkinointikuvia.

Yle osti suomalaisen tuotemerkin Pregon markkinoiman lihashuoltovasaran. Hintaa tuotteella oli Tokmannilla 29,99 euroa.

Samaa Pregon vasaraa myydään useissa suomalaisissa tavatarataloissa, kuten Kärkkäisellä. Se mainostaa Pregoa näin:

”Pregon takana on yli 70 vuotta hyvää kokemusta suomalaisesta kodinkone- ja viihde-elektroniikka-alasta.”

Äkkiseltään kuluttaja voisi luulla ostavansa kotimaisen tuotteen.

  • Suomalaiset kaupat myyvät identtiseltä vaikuttavia tuotteita kuin Temu ja Alibaba, mutta moninkertaisella hinnalla, Yle selvitti.
  • Pregon lihasvasara maksaa Suomessa kolmisenkymmentä euroa ja Alibabassa runsaat kolme euroa.
  • Yritykset ovat usein häivyttäneet tuotteiden kiinalaisen alkuperän.

Tosiasiassa vekotin on valmistettu Kiinassa, ja sitä myydään halpamarketeissa ympäri maailman – myös Temussa. Alibabasta tukkurit voivat saada sitä halvimmillaan kolmella eurolla.

Kärkkäisen verkkokauppajohtaja Janne Kärkkäinen sanoo, ettei valmistusmaa kerro tuotteen laadusta tai turvallisuudesta.

– Merkittävä osa maailman kulutustavaroista valmistetaan nykyisin Kiinassa tai muissa Aasian maissa riippumatta siitä, minkä maan yrityksen omistama tai hallinnoima tuotemerkki on kyseessä, Kärkkäinen selittää.

Pregon lihasvasaran pakkauksessa tosin paljastetaan, että tuote on suomalaisen yrityksen maahantuoma eikä valmistama. Alkuperää ei paketin kyljessäkään paljasteta, eikä sitä kaikissa tuoteryhmissä edes edellytetä.

– Yleisesti alalla painotetaan tuotteiden ominaisuuksia eikä alkuperämaata, selittää Prego-tuotteiden taustalla olevan Inboundin toimitusjohtaja Berndt Krause.

Käytännössä Prego joutuu tutkituttamaan ja testauttamaan tuotteen ennen kuin se asetetaan Suomessa markkinoille.

Ostamalla tuotteen suomalaiselta jälleenmyyjältä, kuluttaja maksaa tuotteen sertifioidusta ja oletetusta turvallisuudesta.

Yle löysi Bilteman, Clas Ohlsonin, Halpahallin, Kärkkäisen, Motonetin, Puuilon, Rustan, Säästökuopan ja Tokmannin valikoimassaan tuotteita, joita markkinoidaan samoilla kuvilla kuin identtisen näköisiä tavaroita kiinalaisissa verkkokauppajäteissä.

Temussa ja Puuilossa myytävät puhelinpidikkeet ovat ilmeisen samannäköisiä.

Kuvakaappaus Temun verkkokaupasta. Sivulla kaupitellaan puhelinpidikettä.

Avaa kuvien katselu

Hyllyllä roikkuu kaksi pakattua puhelinpidikettä, joiden pakkauksissa on tekstit ”mobia PUHELINPIDIKE TEIPPIKIINNITYS”.

Avaa kuvien katselu

Biltema kertoo olevansa Kiina-tuotteen valmistaja

Biltema kertoo markkinoinnissaan, että se olisi itse valmistanut Kiina-tavaran Ruotsissa.

Yrityksen verkkokaupassa myydään nappikuulokkeiden puhdistusvälinettä, joka on tismalleen samannäköinen kuin Temussa murto-osan hinnalla myyty tuote.

Yritys kertoo, että se ei paljasta tavaran alkuperää verkkosivuillaan, koska laki ei sitä edellytä.

– EU:n yleisen tuoteturvallisuusasetuksen mukaan yritys katsotaan tuotteen valmistajaksi, mikäli tuotteita myydään ja markkinoidaan yrityksen omalla tuotemerkillä, Bilteman markkinointipäällikkö Joonas Leinonen sanoo.

Myös Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell vahvistaa, ettei tämänkaltaisessa markkinoinnissa ei ole juridisesti mitään ongelmaa, vaikka se voikin johtaa kuluttajaa harhaan.

– Lainsäädännössä valmistajalla tarkoitetaan toimijaa, joka on joko itse valmistanut, valmistuttanut tai suunnitellut tuotteen, Beurling-Pomoell sanoo.

Valmistaja kantaa vastuun siitä, että tuote on EU-säädösten mukainen ja turvallinen käyttää.

Samannäköiset tuotteet voivat olla eri laatua

Kuluttajaliiton Beurling-Pomoell sanoo, että vaikka tuotteet näyttäisivät samalta, niiden turvallisuus voi olla eri luokkaa.

Usein sama tehdas valmistaa tietystä tuotteesta yhtä versiota kiinalaisille verkkokauppajäteille ja toista eurooppalaisille markkinoille, Beurling Pomoell kertoo.

Yleensä vain eurooppalaisille markkinoille tuodut versiot ovat turvallisia käsitellä ja käyttää.

Alustoilla myydyistä tuotteista arviolta 80–90 prosenttia voi olla vaarallisia. Ne saattavat sisältää esimerkiksi allergisoivia tai syöpävaarallisia kemikaaleja tai olla sähkötöiltään niin huolimattomasti tehtyjä, että syttyvät tuleen laturissa, Beurling-Pomoell selittää.

Kummankaan version laatu ei kuitenkaan välttämättä ole kummoista, hän lisää.

Joka tapauksessa tuoteturvallisuudesta välittävän kuluttajan kannattaa shoppailla ennemmin suomalaisessa tavaratalossa kuin kiinalaisessa verkkokaupassa, Kuluttajaliiton pääsihteeri sanoo.

Hyllyllä useita valkoisia, sylinterinmuotoisia LED-lyhtyjä, taustalla oransseja pakkauksia.

Avaa kuvien katselu

Täysin vastaavalta vaikuttavaa lyhtyä voi hankkia halutessaan Puuilosta tai Sheinistä. Kuva: Antti Haanpää / YleKiinalaiset valmistajat kopioivat tuotteita

Clas Ohlsonin verkkokaupassa myydään esimerkiksi auton tai työtuolin selkänojaan lisättävää selkätukea, jonka pitäisi tukea parempaa istumaryhtiä.

Clas Ohlson pyytää tuotteesta 34,95 euroa, kun taas Alibabasta sen voi ostaa 50 sentillä. Tuotteita markkinoidaan samoilla kuvilla.

Clas Ohlsonin viestintäasiantuntija Kaisa Sipponen kertoo, että kyseisen tuotemerkin tavaroita suunnitellaan Ruotsissa, mutta valmistetaan usein kiinassa.

Hän sanoo, että suurilla kansainvälisillä verkkomarkkinapaikoilla myydään paljon tuotteita, jotka muistuttavat tunnettujen tuotemerkkien kehittämiä tuotteita. Osa näistä on luvattomia jäljitelmiä tai kopioita. Toisinaan myös alkuperäisiä tuotekuvia käytetään luvattomasti, eikä myytävä tuote todellisuudessa ole sama kuin kuvassa.

Kyseisen selkätuen osalta hän ei kommentoi asiaa.

Samaa lihashuoltovasaraa myydään myös avoimin kortein

Gigantista kiinalaisen hierontapistoolin saa hankittua niin ikään noin 30 eurolla. Tuotteen markkinointi eroaa täysin Pregon tuotteen markkinoinnista.

Gigantin verkkosivuilla kerrotaan avoimesti, että kyseessä on INF-maahantuontiyrityksen markkinoille tuoma tuote. INF:stä sanotaan, että se tuo kiinalaista elektroniikkaa maahan yli 20 vuoden kokemuksella.

Kiina-tavaran jälleenmyyntipeliä voi siis pelata hyvinkin eri tyyleillä – ja aivan lain sallimissa puitteissa.

Haastattelun antoivat myös Puuilon osto- ja logistiikkajohtaja Markku Lampela ja Tokmannin sijoittajasuhde- ja viestintäpäällikkö Maarit Mikkonen.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.