Pitkittynyt naapuriita johti espoolaisella asuinalueella siihen, että 75-vuotias nainen tuomittiin 50 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen kotirauhan rikkomisesta.
Teot tapahtuivat kerrostalossa ja jatkuivat yli seitsemän vuoden ajan. Ne kohdistuivat naisen naapurissa asuneisiin kolmeen henkilöön.
Tuomion mukaan nainen muun muassa lähetti kymmeniä asiattomia heippalappuja, soitti aiheetta asunnon ovikelloa, huoritteli, huusi postiluukusta ja työnsi koirankarvoja oven lukkoon sekä hakkasi tai koputti asianomistajien asunnon ulko-ovea tai seinää niin päiväsaikaan kuin öisinkin.
Kolme asianomistajaa oli ostanut yhteisen asunnon espoolaisesta taloyhtiöstä vuonna 2015. Käräjäoikeuden mukaan uusi naapuri oli syyttänyt heitä siitä, että heillä olisi jokin ”härveli”, joka ”hurisee ja säännöllisesti naksahtaa”.
Taloyhtiössä oli yritetty selvittää, mistä huriseva ääni voisi tulla. Mitään ei löydetty. Myöskään desibelimittauksissa melutaso ei ylittänyt annettuja raja-arvoja.
Yksi asianomistajista kertoi yrittäneensä keskustella vastaajan kanssa. Se ei onnistunut ja sen jälkeen isännöitsijä ilmoitti, että isännöitsijä ja hallitus hoitavat yhteydenpidon vastaajaan. Isännöitsijä oli myös neuvonut asianomistajia soittamaan poliisille.
Häirintä alkoi käräjäoikeuden tuomion mukaan heti asianomistajien muutettua asuntoon. Häirintä oli syklistä. Se alkoi aina syksyllä ja vähentyi keväällä, ja oli pahimmillaan jouluna ja pääsiäisenä. Kesäisin häirintää ei juurikaan ollut.
Asianomistajat olivat joutuneet irrottamaan ovikellonsa jo pian muuton jälkeen, kun vastaaja oli käynyt rimputtelemassa sitä niin paljon.
Vuonna 2022 vastaaja oli pitänyt kiinni naapureidensa ulko-ovesta ja yrittänyt tunkeutua asuntoon.
Yöllinen häirintä oli jatkuvaa. Öisin vastaaja oli hakannut seinää, jolloin koirat olivat heränneet ja alkaneet haukkua.
Vuonna 2022 vastaaja oli kerännyt rappukäytävästä roskia ja laittanut niitä naapureidensa ovikoristeeseen tai postiluukkuun. Vastaaja oli myös pitkään lakaissut rapputasanteen roskat naapureidensa ovelle ja samalla kolauttanut ovea harjalla.
Jouluna 2022 vastaaja oli huutanut asianomistajien vanhemmille ja sukulaisille näiden ollessa vierailulla.
Vuonna 2023 vastaaja yritti jälleen tunkeutua naapureidensa asuntoon, rämisteli postiluukkua, koputti oveen ja yritti soittaa yhdelle asunnon asukkaalle keskellä yötä. Tilanne rauhoittui vasta kesällä 2023, kun esitutkintaa tehnyt poliisi otti yhteyttä vastaajaan.
Yhden asianomistajan mukaan ovikellon pimputtelu alkoi koirankarvoista. Vastaaja oli valittanut asianomistajille heidän koiriensa karvoista, vaikka samassa kerroksessa oli ollut muitakin koiria.
Vastaaja oli alkanut lakaista koirankarvoja heidän ovensa eteen.
Yksi asianomistajista kertoi, että hän oli usein yöaikaan joutunut käymään ulkoiluttamassa yhtä koiraa, jolla oli herkkä vatsa. Seuraavana päivänä oli aina tullut heippalappu asiasta.
Vastaaja oli myös laittanut koirankarvoja heidän ulko-ovensa lukkopesään niin, että lukko oli mennyt rikki. Huolto oli löytänyt lukosta paljon karvaa. Vastaaja oli myös sumentanut naapureidensa ovisilmän jonkinlaisella lakalla.
Yksi asianomistajista kertoi vastaajan etsineen hänen työnumeronsa ja soittaneen hänelle usein ja laittaneen viestejä. Puheluita ja viestejä oli tullut myös yöaikaan niin asianomistajan työpuhelimeen kuin henkilökohtaiseen puhelimeenkin.
Käräjäoikeuden mukaan vastaaja on myöntänyt menetelleensä syytteen teonkuvauksessa kuvatulla tavalla, mutta kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Vastaajan mukaan asianomistajien kertomuksissa on esitetty väitteitä teoista, jotka hän kiistää tehneensä.
Vastaajan mukaan ovikello ei ollut koskaan päällä, vaan vastaaja oli aina koputtanut oveen. Nainen kiistää huoritelleensa ketään.
Lisäksi vastaaja kertoi käräjäoikeuden mukaan, että yksi asianomistajista olisi näyttänyt hänelle keskisormea ja huoritellut häntä, kun he ovat kohdanneet.
Käräjäoikeus katsoi näytön ja saamiensa todisteiden perusteella, että vastaaja on menetellyt teonkuvauksessa kerrotulla tavalla ja siten syyllistynyt kotirauhan rikkomiseen.
Kotirauhan rikkomisesta voidaan rikoslain mukaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Käräjäoikeus katsoi, että teot ja niiden kesto huomioiden oikeudenmukainen rangaistus teoista on 50 päivän ehdollinen vankeusrangaistus.
Tuomio ei ole lainvoimainen. Ratkaisusta voi vielä valittaa.