EU:n asetus pakottaa vaihtamaan kauppojen kylmälaitteet, eikä kaikilla kaupoilla ole siihen varaa.

Myyjä täyttää kaupan kylmäkaappia.

Avaa kuvien katselu

Keskon kaupoista kymmenet ovat sulkemisuhan alla. Kuva: Tiina Jutila \ Yle

  • EU-asetus kieltää ilmastoa lämmittävät F-kaasut kauppojen kylmälaitteissa vuoden 2029 loppuun mennessä. Tämä uhkaa sulkea useita pieniä maaseutukauppoja.
  • Kylmälaitteiden uusiminen maksaa 190 000–200 000 euroa, joten uusiminen on monelle mahdotonta.
  • Kymmeniä kauppoja uhkaa sulkeminen. Kyläkauppojen palvelualueilla asuu 142 000 ihmistä.

Useat pienet ruokakaupat voivat joutua lopettamaan tulevien vuosien aikana. Syynä on EU-asetus, joka kieltää fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasujen) käytön.

Kaasut lämmittävät voimakkaasti ilmastoa, ja niitä käytetään kauppojen kylmälaitteissa. EU:n asetuksen vuoksi kaasut täytyy korvata ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla vuoden 2029 loppuun mennessä. Uudet kylmäaineet eivät käy vanhoihin kylmälaitteisiin, joten laitteet pitää vaihtaa uusiin.

Asiasta uutisoi aiemmin Iltalehti.

Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) johtajan Ilkka Niemisen mukaan vaarassa ovat erityisesti maaseutujen pienet kaupat.

Kylmätekniikan uusiminen maksaisi keskimäärin noin 190 000 euroa myymälää kohti, selviää PTY:n kesällä 2023 tekemästä kyselystä. Kyläkauppojen tulos on PTY:n selvityksen mukaan keskimäärin alle 10 000 euroa vuodessa.

Monelle maaseutukaupalle kylmälaitteiden uusiminen on taloudellisesti mahdotonta, Nieminen sanoo.

– On todennäköistä, että pienissä kunnissa asuvien ajomatka lähimpään kauppaan pitenee.

Keskon kaupoista kymmeniä kiinni

Keskon kauppapaikoista ja kauppiastoiminnoista vastaava johtaja Nuutti Rantatupa sanoo, että kymmeniä Keskon kauppoja uhkaa sulkeminen.

Rantatuvan mukaan kylmälaitteiden uusiminen esimerkiksi pienelle K-marketille maksaa vähintään 200 000 euroa.

Kauppojen kiinteistöjen on oltava kunnossa, jotta kylmälaitteet voi uusia. Jos rakenteissa on vikaa, korjaustyöt tuovat lisää kustannuksia, Rantatupa sanoo.

– Uudistuksen jälkeen kaupan tulisi toimia vähintään kymmenen vuotta, jotta investointi saataisiin maksettua takaisin. Eniten vaarassa ovat pienimmät kunnat, joissa ostovoima vähenee.

Kyläkaupat tärkeitä maaseudun asukkaille

Vuonna 2023 kyläkauppojen palvelualueilla asui 142 000 ihmistä eli 2,6 prosenttia maan väestöstä. Asia käy ilmi maa- ja metsätalousministeriön teettämästä selvityksestä. Mukaan on laskettu kyläkaupat, jotka saavat Ruokaviraston myöntämää kyläkauppatukea.

PTY:n Niemisen mielestä 11 400 euron tuki ei riitä, vaan maaseutukaupoille pitäisi myöntää tukea kylmälaitteiden uusimista varten.

– Jos kauppapalvelut puuttuvat kokonaan, se heikentää näiden asuinalueiden houkuttelevuutta asuinpaikkana.

Rantatupa toivoo, että asetuksen noudattamiseen annettaisiin lisää siirtymäaikaa. Silloin sulkemisuhan alla olevat kaupat voisivat käyttää vanhat laitteensa loppuun.

– On sääli, jos joudutaan sulkemaan kauppoja, joissa laitteet vielä toimivat.