Ruokakulttuurin professori uskoo, että Suomen karkkivetonauloina toimivat etenkin lakritsi ja salmiakki sekä Fazerin suklaa.
Avaa kuvien katselu
Yli sata ihmistä kerääntyi Helsingin keskustaan avatun Bubs-myymälän ulkopuolelle jonottamaan irtokarkkeja 29. elokuuta. Kuva: Berislav Jurišić / Yle
- Ruotsalaisen Bubsin avajaisiin Helsingissä kertyi lauantaina pitkä jono. Kouvolan Lakritsi avaa myymälänsä Bubsin lähelle.
- Helsingin yliopiston professori Johanna Mäkelä sanoo, että pop-up-kaupat testaavat kysyntää. Ne ovat myös paikkoja sosiaalisen median sisällöille.
- Mäkelä uskoo, että Helsinkiin syntyy leikkimielinen Suomi-Ruotsi-kilpailu. Suomen vetovoimia ovat lakritsi, salmiakki ja Fazer.
Yhden brändin tuotteita myyvistä karkkikaupoista on tullut ilmiö.
Esimerkiksi sosiaalisen median kautta tunnetuksi tulleen ruotsalaisen karkkibrändi Bubsin pop-up -myymälän avajaisiin kertyi pitkä jono lauantaina Helsingissä.
Tällä viikolla myös Kouvolan Lakritsi avaa lippulaivamyymälänsä Keskuskadulle aivan Bubsin lähelle.
Mikonkadulle puolestaan nousee lähipäivinä reiluksi viikoksi ruotsalaisen Cloettan vaahtokarkkiteemainen pop-up -puoti. Viime vuoden lopulla Aleksanterinkadulle aukesi suuri sveitsiläistä suklaata myyvä Lindt-kauppa.
Kouvolan Lakritsin toimitusjohtaja Santeri Nisula kertoo tiedotteessa uskovansa juuri kivijalkakaupan voimaan. Nisulan mukaan myymälää on suunniteltu keväästä asti.
– Digitalisoituva maailma tarvitsee rinnalleen enemmän kohtaamisia ja kouriintuntuvia kokemuksia, hän toteaa.
Avaa kuvien katselu
Kouvolan Lakritsin myymälä sijaitsee Helsingin päärautatieaseman läheisyydessä. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta pitää mielenkiintoisena, että karkit nähdään nyt tuotteina, jolle kannattaa perustaa oma kauppansa – etenkin sellainen, joka myy vain yhtä merkkiä.
Hänen mukaansa etenkin pop-up -konseptin käyttö kertoo siitä, että brändit haluavat kokeilla, mikä toimii ja onko tuotteille kysyntää. Samalla rajoitettu saatavuusaika voi edistää myyntiä entisestään.
Kaupan sisustus rakennetaan kuvastamaan brändiä, ja samalla se tarjoaa paikan myös sosiaalisen median sisältöjen luomiselle. Esimerkiksi Bubsin tapauksessa viraalivideot nostattivat menestyksen huippuunsa.
– Sitten kun tällaiset asiat tulevat Suomeen, ne ovat tietylle kohderyhmälle jo tuttuja, sillä he ovat törmänneet niihin somessa, Mäkelä sanoo.
Näin asiakkaat kuvailivat tunnelmiaan Bubs-kaupan avajaisissa Helsingissä:
Ihmiset jonottivat Bubs-karkkikauppaan tuntikausia 29. elokuuta. Video: Berislav Jurisic / Yle, Seppo Ahava / YleRuotsalaiset karkit ovat jo käsite, mutta entä suomalaiset?
Uusien karkkikauppojen myötä Helsinkiin on kenties syntymässä leikkimielinen Suomi–Ruotsi-maaottelu, professori Johanna Mäkelä katsoo.
– Puolin ja toisin varmasti inspiroidutaan, vaikka tuotteet eivät välttämättä olekaan samanlaisia.
Avaa kuvien katselu
Bubs-merkin tunnetuin makeinen, lakritsi-vadelma-pääkallo lanseerattiin vuosituhannen alussa. Kuva: Daniel Ivarsson
Swedish candy eli ruotsalaiset karkit on tunnettu brändi erityisesti Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Bubsin omistavan Orkla Snacs Ruotsin toimitusjohtaja Patrick Axzell puolestaan kertoi viime vuonna Ylelle, että karkkiturismista on tullut ilmiö.
– Tukholmassa käy ihmisiä Yhdysvalloista, Japanista ja Etelä-Koreasta ihan vain ostamassa ruotsalaista karkkia. Bubsista on tullut eräänlainen keulakuva ruotsalaisille makeisille, hän kommentoi.
Johanna Mäkelän mukaan on tietynlainen ikuisuusasia, että ruotsalaiset yritykset näyttävät onnistuvan paremmin pohjoismaisten ilmiöiden kaupallistamisessa. Hän kuitenkin uskoo, että Suomen karkkivetonauloina toimivat etenkin lakritsi ja salmiakki sekä Fazerin suklaa.
– Esimerkiksi Kouvolan Lakritsissa nimi jo kunnioittaa suomalaista paikkakuntaa. Alkuperää halutaan tuoda esille, Mäkelä toteaa.
Avaa kuvien katselu
Ruokakaupoista voi löytyä valtaviakin makeisosastoja. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Mäkelän mukaan karkit ovat vakiintunut osa suomalaista kulttuuria: vanhempi väki muistaa kenties pennin nallekarkit ja Karkkipussi-kaupat, hieman nuoremmat karkkipäivät ja Lauantai-pussit. Karkkihyllyjä löytyy pienimmistäkin kaupoista.
Mäkelä on kuitenkin tehnyt havainnon: klassikkomakeisten vierellä tuotekehitys on kovaa.
– Tämä on selvästi tuotekategoria, jossa koko ajan tapahtuu pientä muutosta: pitää olla uudistumista ja uusia tuotteita.