Budjetti vuodelle 2027 sisältää vain vähän sellaista, josta ei olisi sovittu jo aiemmin. Budjetti on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen.
Avaa kuvien katselu
Hallituksen johtonelikko eli pääministeri Petteri Orpo (kok., toinen oikealta), Sari Essayah (kd.), Riikka Purra (ps.) ja Anders Adlercreutz (r.) Säätytalolla tiistaina. Kuva: Silja Viitala / Yle
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus sai valmiiksi vuoden 2027 budjetin.
Kyseessä on tämän hallituskauden viimeinen budjetti, sillä seuraavat eduskuntavaalit pidetään ensi keväänä. Budjetin loppusumma on 92,5 miljardia euroa, ja se on 12,4 miljardia alijäämäinen.
Kokosimme tähän juttuun tärkeimmät asiat tänään julkistetuista päätöksistä. Valtaosa perustuu aiempiin, erityisesti syksyn 2025 puoliväliriihen yhteydessä tehtyihin toimiin.
Nämä ovat merkittävimpiä leikkauksia ja veronkiristyksiä
1. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen saamia STEA-avustuksia leikataan noin 80 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa noin kolmanneksen leikkausta – se ei muuttunut budjettiriihessä. Kompensaationa hyvinvointialueet saavat 25 miljoonaa euroa rahoitusta jaettavaksi sote-järjestöjen määräaikaisiin kehittämishankkeisiin.
2. Kuntien saamat valtionosuudet vähenevät 110 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet on tarkoitettu peruspalvelujen järjestämiseen, eli vaikutus kohdistuu esimerkiksi kouluihin.
3. Valtionhallinnon toimintamenoista säästetään 60 miljoonaa euroa lisää. Lisäksi valtion virastojen toimintamenoihin kohdistuu toinenkin, aiemmin päätetty 25 miljoonan säästö.
4. Alkoholi- ja tupakkaveroa kiristetään noin 50 miljoonalla eurolla. Tästä alkoholin osuus on noin 20 miljoonaa euroa ja tupakkatuotteiden noin 30 miljoonaa.
5. Valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainavaltuutta vähennetään 365 miljoonalla eurolla. Näillä ARA-lainoilla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista.
6. Kehitysyhteistyö- ja kotouttamisrahoja leikataan ensi vuodelle. Leikkauksen taso ei vielä selvinnut valtioneuvoston tiistai-iltana julkistamista papereista.
Menoja lihottaa erityisesti puolustusmenojen kasvu
1. Puolustusmäärärahat kasvavat 620 miljoonaa euroa verrattuna tämän vuoden talousarvioon. Materiaalihankintoihin myönnetään 1,3 miljardin euron tilausvaltuudet, ja puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 186 miljoonan euron tilausvaltuutta.
2. Ukrainan tukeen ehdotetaan 200 miljoonan euron lisämäärärahaa. Lisäksi sisäministeriölle ehdotetaan kolmea miljoonaa euroa lisää Ukraina-tukeen liittyviin kuljetuskustannuksiin ja hankintoihin.
3. Tie- ja ratahankkeet saavat noin 200 miljoonan lisämäärärahan. Vuoden 2027 budjettiin on kirjattu useita väylähankkeita.
4. Tutkimus- ja kehittämisrahoja lisätään 230 miljoonaa euroa vuoteen 2026 verrattuna. Suurimmat lisäykset kohdistuvat Business Finlandin ja Suomen Akatemian valtuuksiin.
5. Asuinrakennusten energiatehokkuutta pyritään edistämään 50 miljoonan euron korjausavustuksilla. Avustukset ovat määräaikaisia, ja niiden toivotaan vauhdittavan rakennusalaa.
Nämä ovat merkittävimmät veronkevennykset, jotka vähentävät valtion verotuloja
1. Yritysten maksamaa yhteisöveroa lasketaan 20 prosentista 18 prosenttiin. Tämä vähentää valtion tuloja noin 850 miljoonalla eurolla.
2. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään. Tämä maksaa valtiolle 230 miljoonaa euroa ja tarkoittaa noin 100–200 euroa vuodessa enemmän käteen niille, jotka tienaavat enintään 4 000 euroa kuussa.
3. Polttoaineverotus kevenee hiukan. Verotuottojen on aiemmin laskettu vähenevän noin 96 miljoonaa euroa, ja vaikutus polttoaineen hintaan on arviolta noin 2 senttiä litralta.
4. Työsuhdeoptioiden verotus muuttuu ensi vuoden alussa. Listaamattomien yhtiöiden työsuhdeoptioita aiotaan jatkossa verottaa pääsääntöisesti vasta, kun niillä merkityt osakkeet myydään. Tällä pyritään houkuttelemaan työvoimaa startup‑ ja kasvuyrityksiin.
5. Investointiverohyvitys jatkuu. Kyseessä on suurten puhtaan siirtymän teollisten investointien verohyvitys, joka kohdistuu muun muassa uusiutuviin polttoaineisiin sekä teollisuuden päästöjen vähentämiseen.
6. Kotitalousvähennyksen väliaikaista korotusta jatketaan ensi vuonna. Vähennyksen enimmäismäärä pysyy 2 100 eurossa ja yritykseltä ostettujen palveluiden vähennysprosentti 40:ssä. Vaikutus valtiontalouteen on arviolta muutama kymmenen miljoonaa euroa.
Näin kävi paljon keskustelua herättäneille asioille
1. Kansanterveyttä edistävän UKK-instituutin rahoitusta leikataan 800 000 euroon. Näin ollen hallitus muutti selvästi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) ehdottamaa leikkausta, joka olisi pienentänyt nykyisen noin 900 000 euron rahoituksen 200 000 euroon.
2. Hallitus luopui ehdolla olleesta datakeskusten tuesta. Vanha tuki päättyi kesäkuun lopussa, ja uutta tukea kaavailtiin noin 30 miljoonan euron suuruiseksi. Tuen merkitys on kuitenkin pienentynyt, koska Suomi on etenkin sähkön hinnan ja saatavuuden puolesta jo valmiiksi houkutteleva maa datakeskuksille.
Myös näistä asioista päätettiin
Sikaruton torjunnassa tarvittavista varoista päätetään myöhemmissä lisätalousarvioissa. Hallitus korottaa villisikojen metsästyspalkkiota välittömästi 500 euroon vuoden 2026 loppuun saakka.
Matkailijaveron mahdollistava puitelaki tulee voimaan keväällä 2027. Tämä mahdollistaa matkailijaveron käyttöönoton esimerkiksi Lapin lomakeskuksissa.
Jäteveropohjaa ei laajenneta uusilla jätteillä. Kyseessä olisi voinut olla joitakin sellaisia hyötykäytettäviä jätteitä, joita nyt päätyy kaatopaikalle.