Hallitus sai kiitosta ja tukkapöllyä viimeisestä budjetistaan.
1.9. 22:46
Lue tiivistelmä
Pääministeri Petteri Orpon hallitus sai valmiiksi viimeisen budjettinsa, jonka loppusumma on 92,5 miljardia euroa ja uutta velkaa otetaan 12,4 miljardia.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kritisoivat budjettia veronalennuksista suurituloisille ja suuryrityksille.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma kiitteli tuloveronkevennyksiä, joiden myötä 3 000 euroa kuussa ansaitsevalle jää 640 euroa vuodessa enemmän käteen.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK tuki budjettia, mutta ammattiliitto SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà vaati yhteisöveron palauttamista 20 prosenttiin.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus sai tiistaina yhden päivän riihessään valmiiksi ensi vuoden budjetin.
IS kokosi poliitikkojen ja järjestöjen kannanotoista tiivistelmän, mitä mieltä eri tahot ovat Orpon hallituksen viimeisestä budjetista.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen oli tyytyväinen siihen, että budjetti jää Orpon hallituksen viimeiseksi.
– On jopa Orpon hallitukselta hämmästyttävä saavutus yhdistää köyhien kurittaminen ennätyskiivaaseen velkaantumiseen. Holtittomien veronalennusten kylväminen suurituloisille ja suuryrityksille heikentää valtiontalouden tasapainoa, minkä hallitus on valinnut jälleen maksattaa Suomen köyhillä ja sairailla. Parasta budjettiriihessä on se, että se jää onneksi Orpon hallituksen viimeiseksi, Tynkkynen tiivisti.
Budjetin loppusumma on 92,5 miljardia euroa ja uutta velkaa otetaan 12,4 miljardia. Uusia säästöjä ensi vuodelle on noin miljardi euroa.
Budjettiriihen tiedotustilaisuudessa pääministeri Petteri Orpo esitteli yleiset ja suuret linjat ja valtionvarainministeri Riikka Purra kävi tämän jälkeen budjettia läpi yksityiskohtaisemmin. Kuva: Vesa Moilanen / IS
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kritisoi muun muassa yhteisöveron alennusta ensi vuonna 20 prosentista 18 prosenttiin.
– Orpo ja Purra toistelevat, että “rahaa ei ole”, ja että kymmenen miljardia pitää sopeuttaa, mutta toisaalla jakavat miljardiluokan summan lahjana suuryrityksille. Ovatko ministereiden puheet ja teot koskaan aikaisemmin olleet yhtä räikeästi ristiriidassa, Koskela kyselee.
SAK:n mielestä hallitus jättää jälkeensä ”historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin”. SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo, että menosopeutus ei ole vakauttanut julkista taloutta.
– Nyt verotus on kaivettava työkalupakista heti seuraavan hallituskauden alussa. Yhteisöveron osalta ennakoitavuutta on parannettava ja palattava takaisin 20 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on myös syytä tuoda listattujen yhtiöiden tasolle, Lainà toteaa.
STTK puolestaan harmittelee sitä, että hallitus jätti tekemättä uusia työllisyystoimia.
– On vaikea ymmärtää, miksi tässä työllisyystilanteessa aktiivisen työllisyyspolitiikan mahdollisuudet jätettiin käyttämättä. Esimerkiksi suojaosien hyödyistä on saatu juuri uutta tutkimustietoa, joten niiden palauttaminen olisi ollut luontevaa, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö sanoo.
Risujen vastineeksi listataan budjettiesityksen saamia ruusuja.
Pääministeripuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma kiitteli veronalennuksia.
Hallitus keventää tuloverotusta 230 miljoonaa euroa. Kaikille tulee indeksitarkistukset ja veroja kevennetään etenkin pieni- ja keskituloisilta, 20 000–55 000 euroa vuodessa ansaitsevilta.
Kokoomuksen laskelmien mukaan 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalle jää ensi vuonna noin 640 euroa vuodessa enemmän käteen kuin hallituksen aloittaessa.
– 640 euroa vuodessa on tavallisen suomalaisen arjessa oikeaa rahaa. Se on yli 50 euroa enemmän käytettäväksi joka kuukausi ruokaan, lasten harrastuksiin, asumiseen tai säästöön. Kun hinnat ovat nousseet ja monessa perheessä euroja on jouduttu laskemaan tarkasti, sillä on merkitystä, Kauma toteaa.
Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK piti budjettiesitystä hyvänä.
– Vakaan toimintaympäristön vaaliminen on yrityksille kaikki kaikessa. EK tukee voimakkaasti tavoitetta julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Sen tekeminen kestävästi edellyttää keinovalikoimaa, joka ei vaaranna yritysvetoista kasvua, vaan päinvastoin kiihdyttää sitä, EK:n toimitusjohtaja Minna Helle sanoo.
EK kiitteli esimerkiksi pieni- ja keskituloisten verokevennyksiä kotimaisen kysynnän piristämiseksi ja yhteisöveron alennus taas hyödyttää yrityksiä.
Vaikutusvaltaisin EK:n liitoista, Teknologiateollisuus, ei ollut aivan yhtä tyytyväinen hallituksen budjettiin kuin EK.
Liiton mielestä Suomen talous on kääntymässä hyvään suuntaan, mutta hallitus ei tehnyt uusia, kasvua tukevia päätöksiä.
– Yritysten investointihalukkuutta on pyritty tällä hallituskaudella vahvistamaan, ja se on juuri sitä politiikkaa, jota Suomi tarvitsee. Tällä tiellä tulee jatkaa. Paras tapa orastavan kasvun ja yritysten luottamuksen vahvistamiseksi on viedä toimintaympäristöä edelleen kannustavampaan suuntaan, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto näkee.
Sen sijaan esimerkiksi Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Kemianteollisuus nostivat kommenteissaan esiin lähinnä positiivisina näkemiään asioita.
Järjestöt kommentoivat budjettia aika lailla sen mukaan, miten budjetin päätökset osuvat niiden toimialaan.
Esimerkiksi indeksijarru vähentää kuntien valtionosuutta ensi vuonna 91 miljoonaa euroa, mikä ei miellytä Kuntaliittoa.
– Korkea työttömyys syö kuntien ja siten kuntalaisten voimavaroja, kehysriihessä päätetty kuntien valtionosuuksien lisäleikkaus etenee, eikä valtio tunnu ymmärtävän kuntien kasvavia investointitarpeita, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi budjettia.
Hyvinvointiala Hali oli puolestaan pettynyt siihen, että hallitus leikkaa tällä vaalikaudella järjestöiltä 190 miljoonaa euroa.
– Olemme hyvin pahoillamme, että hallitus ei nähnyt tarpeelliseksi kohtuullistaa valtavaa leikkauspottia, joka osuu yleishyödyllisten sote-järjestöjen toimintaan. Näiden hallitsemattomien leikkausten yhteydessä ei voida puhua säästöistä, sillä järjestöjen työn romahduksella on suora vaikutus muun muassa kohtaavaan työhön, vapaaehtoistoimintaan sekä hyvinvointialueiden palveluihin”, Halin toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma toteaa.