Suomen ensimmäinen presidentti Ståhlberg joutui vuonna 1930 väkivaltaisen operaation kohteeksi. Tuore kotimainen elokuva aiheesta on komedia ja kuvattu ulkomailla.
Avaa kuvien katselu
Poliittisista syistä kaapattua Kaarlo Juho Ståhlbergia ja hänen Ester-vaimoaan näyttelevät elokuvassa Pertti Sveholm ja Riitta Havukainen. Kuva: Stanislav Honzik / Tack Films
- Elokuva kertoo presidentti Ståhlbergin kaappauksesta vuonna 1930. Oikeistoradikaalit kyyditsivät hänet Helsingistä Joensuuhun.
- Elokuva kuvattiin Tšekissä, ei Suomessa. Neljän maan yhteistuotanto sai helpommin kerättyä tarpeeksi suuren rahoituksen.
- Draamakomedian ensi-ilta on syyskuussa. Pääroolin näyttelijä Jussi Vatanen näkee nykyajassa yhtymäkohtia 1930-luvun ääriliikkeisiin.
Suomessa elettiin poliittisen kiihkoilun aikaa vuonna 1930, kun joukko oikeistoradikaaleja nuoria miehiä kaappasi eläköityneen presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin Helsingissä. Lapuan liikkeen innostamat aktivistit kyyditsivät presidentin ja hänen puolisonsa maan halki itärajalle, Joensuuhun.
Rikollisesta muilutuksesta on nyt valmistunut elokuva, jonka kotimaan ensi-ilta on syyskuussa. Elokuvan markkinointikiertue vieraili etukäteen Joensuussa.
Finnkinon mainoksessa kerrotaan ”uskomattomasta matkasta halki levottoman Suomen”. Kotimaan maisemia ei kuitenkaan elokuvassa näy.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Yhteistuotanto sai helpommin rahoitusta
Elokuvassa on käytetty aitoja tapahtumapaikkoja vain kohtauksessa, jossa presidentti pakotetaan autoon Helsingin Kulosaaressa. Kaikki muut kuvaukset on tehty Tšekissä.
Joensuussa ei ole kuvattu mitään eikä matkan varrella Itä-Suomessa.
Elokuva on yhteistuotanto, jossa on mukana neljä maata: Suomi, Tšekki, Viro ja Hollanti. Ohjaaja Samuli Valkama puolustaa ratkaisua viedä kuvaukset Tšekkiin. Syynä oli etupäässä raha.
Joensuussa vieraillut ohjaaja Samuli Valkama toivoo, että historiallinen aihe ja komediallinen käsittelytapa vetää elokuvalle Suomessa yli 100 000 katsojaa. Video: Heikki Haapalainen / Yle
– Toiminnallisen epookkielokuvan tekeminen maksaa aika paljon. Meidän piti saada kerättyä riittävän iso budjetti, ja se oli mahdollista yhteistuottajamaiden avulla, Valkama perustelee.
Ohjaajan mukaan kuvauspaikaksi harkittiin myös Joensuuta, minkä vuoksi työryhmä tutki arkistokuvia kaupungista.
– Meidän täytyi löytää kuvauspaikkoja, jotka muistuttavat 30-lukua. Hirveän paljon ei ole jäljellä puutalovaltaista Joensuuta, Valkama huomauttaa.
Hän mainitsee vanhoina rakennuksina keskustassa vain kaupungintalon ja sen vastapäätä entisen lyseon, joka toimii nykyisin taidemuseona.
Ohjaajan mielestä Tšekistä löytyneet kuvauspaikat muistuttavat aika paljon Suomea.
Avaa kuvien katselu
Joensuun tori on muuttunut niin paljon 1930-luvusta, että sen lavastaminen öisiin kuvauksiin olisi tekijöiden mukaan ollut hankalaa. Kuva: Heikki Haapalainen / YleTapahtuman järjettömyys ratkaisi tyylilajin
Elokuvaa mainostetaan draamakomediana, joka on tositapahtumien inspiroima.
Ohjaajan mielestä kyyditys oli tapahtumana itsessään lähes farssimainen. Koomista oli myös esimerkiksi nuorten kyydittäjien huono valmistautuminen pitkään automatkaan, kun ilman eväitä iski nälkä.
– Vauhdikas, hauska ja tiivis, kaikki isot asiat tapahtuvat vain puolessatoista vuorokaudessa, Valkama kuvailee.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Suomen 30-luvun tapahtumat kiinnostavat myös muualla Euroopassa, jossa ääriliikkeet ja fasismi nousivat kyseenalaistamaan demokratiaa samaan aikaan. Ohjaaja löytää yhteyksiä nykyaikaan, jossa ääripäät ovat vahvistuneet viime vuosina.
Jussi Vataselle unelmarooli
Elokuvan näyttelijäkaarti on tuttua kotimaista kaartia: Jussi Vatanen (jääkäriupseeri Kuussaari), Elias Salonen (nuori kaappari), Aku Sipola (yleisesikunnan päällikkö Wallenius), Riitta Havukainen (presidentin puoliso) ja Pertti Sveholm (Ståhlberg).
– Tämä oli minulle historian harrastajana ihan unelmarooli, Jussi Vatanen myöntää innostuneena.
Näyttelijä Jussi Vatanen innostui saadessaan Suomen historiaan liittyvän elokuvan pääroolin. Video: Heikki Haapalainen / Yle
Kyyditystä järjestelleen Eero Kuussaaren motiivit ovat elokuvassa enemmän henkilökohtaisia kuin poliittisia. Näyttelijän mielestä hänestä tulee näin ymmärrettävämpi tämän päivän ihmisille.
– Ideologian suojassa motiivi voi nykypoliitikollakin olla omaa etua tavoitteleva, Vatanen vertaa.
Nyky-Suomen röyhkeä ja kärkäs keskustelukulttuuri sosiaalisessa mediassa muistuttaa Vatasen mielestä 1920–1930-lukujen ääriliikkeitä. Tuolloin ääripäitä ärsytti maltillinen ja laillisuutta korostava Ståhlberg.
Pääroolin esittäjä pitää siitä, että elokuvan tyylilaji on komedia, mikä sallii käyttää mielikuvitusta.
– Ei tarvitse ajatella, että kaikki meni eksaktisti just näin, eikä tarvitse katsoa elokuvaa dokumenttina, Jussi Vatanen evästää.