Kimmo Valtanen nousi musiikkibisneksen huipulle ja tuli rytinällä alas, kahdesti.

Kimmo Valtasella on ”meriitti”, joka harvalla on, eikä hän ujostele kertoa sitä.

– Mä olen ainoa Suomessa, joka on antanut Cheekille kenkää, Valtanen nauraa.

Tosiaan, Valtanen, Sony BMG:n toimitusjohtaja, ei jatkanut Cheekin levytyssopimusta. Cheek siirtyi Rähinä Recordsille vuonna 2007, ja hänestä tuli Suomen suosituin artisti.

– Cheek on siinä mielessä hyvä esimerkki, ettei sitä voi voittaa, jos ei tule vastoinkäymisiä vastaan, joista sitten oppii, nousee ja jatkaa eteenpäin.

Juuri siinä tilanteessa Valtanenkin on ollut. Hän nousi melko nopeasti musiikkimaailman huipulle. Hänestä tuli Sonyn toimitusjohtaja ja myöhemmin Universalin toimitusjohtaja. Molemmista pesteistä hän sai potkut.

Kimmo Valtanen on tehnyt pitkän uran musiikkimaailmassa. Maarit Pohjanpalo

Varsinkin potkut Sonylta kuulostavat suorastaan brutaaleilta.

Valtanen oli kutsuttu hotelli Kämpiin aamiaiselle Sony Music Euroopan ison pomon Adam Graniten kanssa.

Valtanen oli kysymässä, miten lento Helsinkiin sujui, mutta jutustelu jäi lyhyeksi. Granite sanoi Valtasen pestin päättyvän. Samaan aikaan Sonyn toimistolla työntekijöille esiteltiin uusi johto. Valtanen ei saanut käydä sanomassa hyvästejä entisille alaisilleen. Henkilökohtaiset tavaratkin hän sai käydä hakemassa viikonloppuna, kun paikalla ei ollut muita.

– Se tuntui pahalta. Tuntui kuin olisi jossain jenkkileffassa, että voiko tämä olla totta, näinkö peliä on pelattu selkäni takana.

Valtanen sanoo katkeruuden olevan väärä sana kuvailemaan hänen senhetkisiä tuntemuksiaan. Surullinen, pettynyt ja yllättynyt ovat niitä oikeita sanoja.

– Muiden tai itsensä syyttely siinä tilanteessa on ihan turhaa. Siinä vaiheessa, kun on tavallaan kakat housuissa, ei syyllisiä kannata miettiä vaan on mentävä eteenpäin.

Mitään tarkempaa selitystä potkuilleen Valtanen ei saanut. Selityksiä ei yleensäkään anneta tuollaisissa tilanteissa.

Valtanen ei jäänyt tyhjän päälle taloudellisesti, eropaketti kun oli Valtasen mukaan ”ihan hyvä”.

– Mutta aika hurjaa oli se, että lapsen koulussa puhuttiin, että ”hei sun iskä on työtön”.

Potkut Valtanen sai perjantaina 13. päivänä vuonna 2012.

– Ihmisarvoaan ja toivoaan ei saa menettää. Minä päätin, että jatkossa perjantai 13. päivä on minun onnenpäiväni.

Kimmo Valtanen ei käy nykyään keikoilla levy-yhtiöpomona vaan omana itsenään. Maarit Pohjanpalo

Lordin viisuvoitto

Sonyn vuosiin mahtuu Valtasen uran huippuhetki, Sonyn artisti Lordin viisuvoitto vuonna 2006.

– Se oli niin poikkeuksellista. Olimme tottuneet häviämään. Homma meni aika lailla niin, että ensin on kotimaan kilpailu. Yksi voittaa, muut häviää. Ja sitten se, joka lähetetään ulkomaille, häviääkin vielä enemmän. Ura tavallaan tuhoutuu sitä kautta, kun oman kylän tyttö tai poika ei tuonutkaan sitä voittoa.

Toista voittoa ei ole tullut, mutta Suomen viisukarsinnoista, Uuden musiikin kilpailusta, on tullut laadukas kisa, jonne artistit ja levy-yhtiöt haluavat.

Valtanen muistelee, miten käänteentekevä vuosi oli 2021, jolloin Universalin Teflon Brothers yhdessä Pandoran kanssa osallistui UMK:hon. Silloin UMK:n vaikutus alkoi näkyä artistien striimausmäärissä. Aiemmin näin ei ollut.

– Se mihin emme voineet vaikuttaa, oli se miltä esitys näyttää. Se esitys telkkarissa oli ihan kauhea. Siis aivan kauhea. Ensimmäisen puolentoista minuutin aikana ei tapahtunut mitään, Pandora vain jöpötti staattisesti siellä. Ajattelin, että ei herran jestas, tämä ei näytä hyvältä. Koko homma lässähti.

Muiksi huippuhetkiksi Valtanen nostaa työskentelyn Ville Valon ja HIMin kanssa sekä ylipäänsä työnteon suomalaisten artistien kanssa.

– Merkittävänä pidän myös sitä, että olen saanut rekrytoida alalle paljon uusia ihmisiä. Sanoisin, että heistä vähintään kaksi kolmasosaa on ollut naisia. Monimuotoisuutta on tullut todella paljon ja se on tapahtunut puhtaasti sen takia, että niihin rooleihin siinä hetkessä rekrytoidut naiset ovat olleet yksinkertaisesti parhaita.

Kimmo Valtanen sanoo törmänneensä Jare Tiihoseen, siis Cheekiin kerran sattumalta. Miehet moikkasivat toisiaan hyvässä hengessä. Maarit Pohjanpalo

Uusi työ Universalilla

Valtasesta tuli toisen suuren, Universal Music Finlandin, markkinointijohtaja vuonna 2012. Universalin toimitusjohtaja Valtasesta tuli vuonna 2015.

Suomen Universal teki hyvää tulosta. Kaikista Pohjoismaista se teki parasta tulosta.

Potkut tuli silti elokuussa 2024. Verrattuna Sonyyn potkut olivat inhimillisemmät, ja Valtanen sai itse kertoa asiasta alaisilleen.

Mitä Valtanen olisi voinut tehdä paremmin?

– No… ei mitään. Peli liike-elämässä on tietyllä tavalla samanlaista kuin Game of Thronesissa, sellaista, mitä on vuosisatojen ajan tapahtunut johtamisen ja positioiden ympärillä. Ehkä jos minut olisi nostettu johtamaan Pohjoismaiden kaikkia maita (Universalin yksiköitä), olisin voinut toimia samalla tavalla.

Valtasen mukaan peli voi olla raadollista ja kovaa. Se voi perustua muihinkin asioihin kuin mittareilla mitattuna hyvään suorittamiseen.

Vaikeat sopimusneuvottelut

Valtanen on urallaan joutunut sanomaan artisteille, muillekin kuin Cheekille, ei. Ein sanominen on Valtasen mukaan aina haastavaa, samoin sopimusneuvottelut ovat vaikea paikka.

– Siinä voi olla hyvä meininki ja hyvä tekeminen. Yhtäkkiä se saattaakin muuttua semmoiseksi liiketaloudelliseksi peliksi. Sitä pitää oppia, että vaikka ollaan artistin kanssa symbioosissa ja suhteessa, se kaikki saattaa päättyä.

Kimmo Valtanen iloitsee siitä, että hän pääsee edelleen tekemään merkityksellisiä asioita. Maarit Pohjanpalo

Valtanen antaa nykyään sparrausapua musiikkialan ihmisille, opettaa musiikkibisnestä Tampereen ammattikorkeakoulussa ja on mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulun Musiikkibisneksen tulevaisuuden tekijät -hankkeessa.

Musiikkimaailman tapahtumia hän seuraa etäämmältä.

– Ilolla seuraan esimerkiksi Mirellaa, Minttua, Kuumaata ja muita, joiden kanssa olen päässyt tekemään töitä.

Kokemuksistaan levy-yhtiömaailmassa Valtanen muistelee tuoreessa kirjassaan Kimmo Valtanen: Perjantai 13. päivä (Anna Laine, Johnny Kniga, 2026).

Kirja syntyi Valtasen mukaan vähän vahingossa. Valtanen oli ensin epävarma, kannattaako kirjaa tehdä.

– Sanoin sitten, että okei, jos tehdään, tehdään hyvä kirja.

Entä, jos jokin levy-yhtiö tarjoaisi toimitusjohtajan paikkaa?

–Pidän sitä epätodennäköisenä, mutta en usko, että voisin seireenien kutsua vastustaa.

Kimmo Valtanen: Perjantai 13. päivä (Anna Laine, Johnny Kniga, 2026) ilmestyy 1.9.