Vuosien saatossa olen haastatellut satoja yrittäjiä, ja lähipiirin yrittäjäelämän seuraaminen on vahvistanut saman havainnon: Yrittäjät ovat idearikkaita, nopeita, malttamattomia ja rohkeita. He tohtivat ottaa keskivertomatikaista enemmän taloudellista riskiä, pitkästyvät helposti, jos ei tapahdu riittävästi, ja innostuvat uusista asioista nollasta sataan. Moni heistä myös turvautuu päätöksissä osittain intuitioon, vaikka laskeakin tietysti osataan.
Pankkialalle hakeutuvat tarkkuuteen, täsmällisyyteen, turvallisuushakuisuuteen ja sääntöjä noudattamaan taipuvaiset henkilöt.
Kun persoonat kohtaavat neuvotteluhuoneessa, lähtökohdat ja odotukset ovat niin erilaiset, ettei ole ihmekään, jos lopputuloksena on pettymys.
Siinä missä yrittäjä on jo visioinut uuden liikeidean tai toiminnan laajentamisen, pankkitoimihenkilö on hädin tuskin saanut excelinsä auki, puhumattakaan, että hän olisi ehtinyt harkita asiaa.
Osapuolten eritahtisuus on yksi osa ongelmaa. Toinen on yrittäjien ja pankkien erilainen riskinsietokyky.
Yrittäjät ovat valittaneet, että yrittämisen, uuden luomisen ja taloudellisen toimeliaisuuden jos nyt ei esteenä niin ainakin hidasteena on rahoituksen saatavuus. Syyttävä sormi osoittaa pankkeihin, joihin suurin osa yrittäjistä rahoituksessa turvautuu.
Pankit puolustautuvat vetoamalla sääntelyyn, joka pakottaa ne keräämään lainanhakijasta tietyt tiedot, mikä hidastaa lainanmyöntöprosessia. Pankkien edustajat myös vakuuttavat, että hyviä ja kannattavia hankkeita kyllä rahoitetaan.
Huonoja ja tappiollisia tietenkään ei, mutta janan ääripäiden välissä on lukuisia hyviä hankkeita, joihin liittyy riski mutta myös suuri onnistumisen mahdollisuus. Tätä riskiä pankit karttavat, vaikka myös ne ovat liikeyrityksiä. Niiden pitäisi toimia samalla markkinatalouden logiikalla, jonka mukaan liiketoimintaan sisältyy aina riski.
Osuustoiminnallisten pankkien vasta pitäisikin olla apuna riskinotossa, koska osuuskuntien päätehtävä on tuottaa osuudenomistajilleen palveluja.
Eräs pankki esitteli mediainfossaan kuuden kohdan listan, mitä yritys tarvitsee saadakseen pankkilainaa. Ehdot ovat niin korkealla, ettei parhainkaan malliyrittäjä yllä niihin. Jos ehdot täyttyisivät, yritys ei tarvitsisi lainaa, koska sillä menisi huippuhyvin.
Rahaa kuitenkin tarvitsevat ne, joilla sitä ei vielä ole riittävästi mutta joilla on idea, kuinka euro pannaan poikimaan.
Suomen Yrittäjien uusin yrittäjägallup kertoo, että rahoituksen saatavuus on hieman parantunut mutta tilanne on kasvun kannalta edelleen kriittinen. Merkittävää käännettä parempaan ei ole tapahtunut, vaikka yritysten on mahdotonta kasvaa ilman rahoitusta.
Rahoituksen saatavuus on muita toimialoja heikompaa etenkin alkutuotannossa, mikä iskee meidänkin maakuntaamme kovaa.
Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen toteaa, ettei pankkien kertoma halu keventää luottopolitiikkaansa näy vielä yrittäjien arjessa.
Kun taantumasta ollaan hitaasti alettu kammeta kohti nousua, syntyy halu kannustaa pankkejakin osallistumaan siihen. Tarkoitus ei ole istua rahasäkin päällä vaan tehdä euroilla lisää euroja, muillekin kuin pankeille.