Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri pitää tyypin 2 diabeteksen kasvua etenkin nuorilla hälyttävänä.
Lue tiivistelmä
Kakkostyypin diabetes lisääntyy hälyttävästi nuorilla aikuisilla Suomessa.
Alle 40-vuotiaiden sairastuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2018 verrattuna.
Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä kertoo, että lihavuuden lisääntyminen ja liikunnan vähäisyys selittävät kehitystä.
Nuorena sairastuneille kehittyy liitännäissairauksia todennäköisemmin kuin vanhempana sairastuneille.
Kakkostyypin diabetes lisääntyy, ja sitä todetaan yhä useammin myös alle 40-vuotialla.
BBC uutisoi hiljattain, että tyypin 2 diabetesta todetaan Englannissa yhä useammin myös 20-vuotiailla naisilla.
– Nuorten aikuisten diabetes lisääntyy, ja trendi on hälyttävä, sanoo Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä.
Suomessa alle 40-vuotiaina sairastuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2018 verrattuna.
– Esiintyvyys vetää aikamoista kulmakäyrää ylös, eikä mitään muutosta parempaan näy, Pimiä sanoo.
Yksi esiintyvyyden kasvuun on ylipainon lisääntyminen sekä se, että iso osa nuorista aikuisista ei liiku riittävästi.
– Ratkaisu ei ole se, että kohta viisi miljoonaa suomalaista syö diabeteslääkettä, vaan se, että yhä harvempi ajautuisi lihavaksi, Pimiä sanoo.
Lihavuus on tyypin 2 diabeteksen merkittävin muokattavissa oleva riskitekijä. Etenkin vyötärölihavuus on haitallista.
– Jos katsoo puolustusvoimien terveysselvityksiä, siellä näkyy, että suomalaiset lihovat aivan valtavaa vauhtia, ja että nuorten kunto on romahtanut, Pimiä sanoo.
Syömistottumuksissakin on tapahtunut valtava muutos. Sekä annoskoot että ruokalautasten koot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä.
Ylilääkäri kertoo hiljattain ostaneensa 1970-luvulla valmistetut ruokalautaset. Ne ovat samankokoiset kuin saman merkin uudet leipälautaset.
– Jos laitan pihvin vuoden 1970-luvun lautaselle, se vyöryy siitä yli, mutta kun laitan pihvin uudelle lautaselle, se näyttää ihan suhteelliselta.
Pimiä arvelee, että monella nuorella ei ole täyttä käsitystä siitä, millaista terveellinen syöminen ylipäänsä on tai miten itse voisi valmistaa terveellisen aterian.
Herkkuihin on helppo tarttua paikassa kuin paikassa. Sipsipussi saattaa nykyisin painaa noin 300 grammaa, ja elokuvateatterissa myytävä limsamuki voi olla 1,5-litrainen.
Alle 40-vuotiaana tyypin 2 diabetekseen sairastuville kehittyy liitännäissairauksia todennäköisemmin kuin vanhempana sairastuville. Kuva: Colourbox
Ylipainon ja elintapojen ohella diabeteksen puhkeamiseen vaikuttaa perimä.
Jos molemmilla vanhemmilla on todettu tyypin 2 diabetes, sairastuminen siihen on Pimiän mukaan todennäköisempää kuin se, että ei sairastuisi.
– Se mikä johtaa diabeteksen lisääntymiseen, on kaiken tämän kombo.
Riskiryhmään kuuluvat ne, joilla on:
-
Ylipainoa
-
Keskivartalolihavuutta
-
Vähäinen fyysinen aktiivisuus
-
Jo todettu raskausdiabetes
-
Kohonnut verenpaine
-
Lähisukulainen – vanhempi tai sisarus – joka sairastaa tyypin 2 diabetesta
Myös tupakointi lisää sairastumisriskiä.
Omaa sairastumisriskiä voi arvioida verkossa Diabetesliiton sivuilta löytyvällä kansansairauksien riskilaskurilla.
Laskurista selviää, kuinka suuri oma sairastumisriski on seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Diabetes voi olla salakavala sairaus. Oireita ei välttämättä alkuun juurikaan huomaa.
– Voi olla jotain epämääräistä. Ruokailun jälkeen voi väsyttää tai silmissä voi olla pieniä oireita, Pimiä kertoo.
Hälyttäviä oireita ovat kova jano, tihentynyt virtsaamistarve, voimakas väsyminen ja heikentynyt tai sumentunut näkö. Tulehduksia voi myös tulla toistuvasti.
– On tärkeää tarkistaa, mistä on kyse, ei kannata odotella, Pimiä sanoo.
Nuorena sairastunut voi kenties saada jo 40-vuotiaana fataalin aivo- tai sydäninfarktin.
Painonhallinta on tärkein kakkostyypin diabeteksen hoito- ja ehkäisykeino.
Sitä voi edesauttaa syömällä säännöllisesti ja kasvipainotteisesti, varmistamalla riittävä kuidun saanti sekä liikkumalla säännöllisesti.
Liikuntasuositusten mukaan reipasta kävelyä tai muuta liikkumista tulisi olla ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Reipas liikunta tarkoittaa liikettä, joka kohottaa sydämen sykettä.
Lisäksi muutama kerta viikossa on hyvä treenata lihaskuntoa.
– Yksi tärkeä asia on uni ja palautuminen, että kynttilää ei polta molemmista päistä. Ja jos ei ole työelämässä, päivärytmin ylläpitäminen voi olla tosi tärkeää, Pimiä sanoo.
Pienetkin muutokset ovat merkityksellisiä. Kevytkin liikuskelu on jatkuvaa passiivisuutta paljon parempi vaihtoehto.
Etenkin alkavaan vyötärölihavuuteen olisi Pimiän mukaan syytä puuttua nykyistä rivakammin myös yhteiskunnan tasolla.
– Jos ylipainoa on koko nuoren aikuisiän, 40-vuotiaana ollaan jo liian myöhään liikkeellä.
Nuorella iällä alkanut tyypin 2 diabetes on Pimiän sanoin ”todella ikävä sairaus”.
Alle 40-vuotiaana tyypin 2 diabetekseen sairastuville kehittyy liitännäissairauksia todennäköisemmin kuin vanhempana sairastuville.
Laajan tutkimuksen mukaan he myös menehtyivät muita todennäköisemmin kaksikymmenvuotisen seurannan aikana.
– Nuorena sairastunut voi kenties saada jo 40-vuotiaana fataalin aivo- tai sydäninfarktin.