Pandan työntekijät eivät halunneet arvailla tulevaisuuttaan. ”Ainahan näissä joku voittaa ja joku häviää.”
Jyväskylän Vaajakosken Pandan, nykyisin Orkla Suomen, makeistehtaalla on viime päivinä ollut kuhinaa. Kun Ilta-Sanomat vieraili tehdasalueella kahdesti, piha oli täynnä autoja ja myymälän ovi kävi tiuhaan. Osa asiakkaista halusi haistella ja maistella historiaa, osa kävi normiostoksilla. Tehtaan puolen ovesta tuli ulos ja meni sisään samaan aikaan vaiteliaita ihmisiä.
Taloussanomat yritti jututtaa kahden päivän aikana 50–60 työntekijää, joista vain kaksi suostui pysähtymään ja sanomaan edes jotain. Nimettömänä ja ilman kuvaa.
Toinen nuorista miehistä sanoi työskentelevänsä suklaatuotannossa, joten muutosneuvottelut koskevat häntä.
–Ainahan näissä joku voittaa ja joku häviää, ”tarpeeksi kauan” tehtaalla töissä ollut mies kertoi.
Onko teitä ohjeistettu lausuntojen antamisessa?
– Ei ole.
Norjalainen Orkla-konserni ilmoitti elokuussa, että Pandan tehtaan suklaanvalmistus lopetetaan vuosien 2027–2030 aikana ja tuotanto siirretään Viroon.
Syyskuussa aloitetaan muutosneuvottelut, joista tulee historialliset, kun muutoksen aikaväli on niin pitkä. Neuvottelut koskevat noin 150:tä ihmistä, kun Pandan tehtaalla on ollut töissä noin 200 ihmistä kausityöläiset mukaan luettuna.
Suurin osa työntekijöistä ei suostunut sanomaan mitään, kun IS pyysi lyhyttä kommenttia Pandan tilanteesta. Osa valitteli kiirettä, osa ei sanonut mitään, suurin osa totesi vain että ”ei kiitos”.
Se toinen nuori mies sanoi, että ”kysykää ylemmiltä tahoilta”.
Niinpä IS kysyi Orkla Suomen toimitusjohtajalta Jutta Karpilta, mitä Orklan ilmoitus tehtaalle tarkoittaa.
Uutista muutoksesta voidaan pitää yllätyksenä, koska toimitusjohtaja Karppi kertoi vielä viime vuonna, että tehtaalla voidaan valmistaa suklaata vielä toiset sata vuotta. Näillä näkymin Vaajakoskelle jää vain lakritsin ja rakeiden valmistus.
Koska päätös muutosneuvotteluista siis tehtiin ja mikä oli painavin syy ratkaisuun, toimitusjohtaja Jutta Karppi?
– Muutosneuvottelut liittyvät päätökseen Vaajakosken makeistehtaan erikoistumisesta lakritsin ja raetuotteiden valmistukseen sekä suklaatuotannon siirrosta Viroon osana Orkla Snacksin tehdasverkoston kehittämistä. Suunnitellut tuotantomuutokset on tarkoitus toteuttaa vuosina 2027–2030 eikä suunnitelmalla siksi ole välittömiä vaikutuksia tehtaan tuotantoon tai henkilöstöön.
Pandan tehtaalla on työskennellyt noin 200 ihmistä kausityöläiset mukaan luettuna. Kuva: Petteri Kivimäki
– On kuitenkin todennäköistä, että päätöksellä on vaiheittaisia henkilöstövaikutuksia tulevien vuosien aikana, jolloin muutosneuvottelut tulee käydä, Karppi jatkaa.
– Luonnollisesti pyrimme minimoimaan tehtaalla työskenteleviin ihmisiin kohdistuvat negatiiviset vaikutukset. Vaajakosken tehtaalla on ainutlaatuista erikoisosaamista lakritsituotteiden valmistuksesta jo lähes sadan vuoden ajalta. Erikoistuminen lakritsiin ja raetuotteisiin tuo myös uusia mahdollisuuksia. Lakritsan myynti on kehittynyt positiivisesti.
Osana Orkla Snacksin makeistehtaiden tuotannon kehittämistä raemakeisten tuotantoa siirtyy Suomeen ja nimenomaan Vaajakosken tehtaalle.
Talous- ja hallintojohtajana Pandalla pitkään työskennellyt Mauno Jormanainen on arvellut julkisuudessa suklaantuotannon siirron Vaajakoskelta Viroon johtuvan Orklan tehostamistarpeesta ja mahdollisesti myös Viron Suomea alemmasta palkkatasosta. Onko Suomi ehkä liian kallis maa teollisuudelle, Jutta Karppi?
– Emme voi puhua koko teollisuuden puolesta. Tämän kyseisen päätöksen taustalla on emoyhtiömme Orkla Snacksin tavoite säilyttää kilpailukykymme myös tulevaisuudessa, joten kansanvälistä tuotantoverkostoa ja sen rakennetta on tässä katsottu kokonaisuutena.
Makeisten kulutus maailmalla on viime vuodet säilynyt melko samankaltaisena. Orkla-konsernissa uskotaankin, että makeistuotanto pysyy kannattavana myös lähivuosina.
Johanna Helminen pelkää tuotannon muuton vaikuttavan reseptiikkaan. Kuva: Riku Luomaa
– Eihän tuo uutinen mitenkään kiva ollut. Itse tykkään käydä ostamassa rakeita ja suklaatakin, kun käyn Jyväskylässä lapsiani tapaamassa. Vaaranahan tässä on, että esimerkiksi joulukonvehtien reseptiä muutetaan. Näinhän kävi Turun Sinapille, kunnes sen tuotanto palasi Suomeen. Itse arvostan ja suosin kotimaista työtä, Vaajakosken makeistehtaan myymälässä piipahtanut järvenpääläinen Johanna Helminen sanoo.
Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) ehtikin jo ehdottaa, että Vaajakosken tilanne voitaisiin pelastaa sillä, että työntekijät ostaisivat tehtaan. Karppi ei pystynyt Ilta-Sanomille kertomaan, millainen hintalappu kaupalle olisi. Sen sijaan henkilökohtaisen suosikkinsa tehtaan valikoimista Karppi pystyi osoittamaan.
– Panda Choco & Lakrits -salmiakkilakritsipalat.
Pandan makea historia
Pandan tarina alkaa 1920, kun SOK:n marjanjalostuslaitoksen Marjalan yläkertaan sijoitetaan makeistehdas. Tehtaan tuotteita ovat muun muassa paperipäällysteiset karamellit, purkkikaramellit ja marmeladi.
Suklaan valmistus alkaa 1929.
Lakritsin valmistus alkaa 1934.
Rakeiden valmistus alkaa 1938.
Panda-tuotemerkki otetaan käyttöön 1952.
Vienti ulkomaille alkaa 1958.
Pandan tunnetuimpiin tuotteisiin kuuluvan Juhlapöydän Konvehtien valmistus alkaa 1967.
Pandan lakritsi nousee markkinajohtajaksi Suomessa 1986.
Norjalaiseen Orkla-konserniin kuuluva Felix Abba Oy ostaa Pandan 2005.