Työikäisten migreeni maksaa Suomelle vuosittain lähes 800 miljoonaa euroa alentuneena työtehona ja menetettynä työkykynä. (1,3,4) Maailman yleisimpiin neurologisiin sairauksiin kuuluvan migreenin taakkaa kyetään vähentämään helpoilla toimenpiteillä työpaikalla. Migreeniin liittyy kuitenkin edelleen väärinkäsityksiä, jotka vaikeuttavat sairauden tunnistamista ja työkyvyn tukemista.

Migreeniviikolla 7.–13.9. Suomen Migreeniyhdistys haluaa nostaa esiin viisi sitkeää
harhaluuloa, jotka edelleen näkyvät suomalaisessa työelämässä.

“Migreeni on tautitaakaltaan merkittävin 15–49-vuotiaiden naisten elämää ja työkykyä haittaava sairaus. Suomessa sitä sairastaa arviolta 850 000 ihmistä. Tutkimusten mukaan noin joka neljäs työikäinen sairastaa migreeniä”, muistuttaa Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.

Arvioiden mukaan jopa 70–75 prosenttia migreeniä sairastavista on työelämässä. Tutkimusten mukaan migreenin suurin vaikutus työelämässä syntyy presenteismistä, eli tilanteesta, jossa työntekijä on työssä mutta ei täysin työkykyinen. (4, 5)

Yhdistys on Migreeniverkoston* kanssa lanseerannut maksuttoman Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaatin. Sertifikaatti auttaa parantamaan työkykyä ja vähentämään migreenin taakkaa pienin muutoksin. Sen tuoma muutos auttaa todennäköisesti myös muita työntekijöitä.

Harhaluulo 1: Migreenille ei voi työpaikalla tehdä mitään

Todellisuudessa pienilläkin työympäristön muutoksilla voidaan helpottaa oireita
merkittävästi. Esimerkiksi valaistus, melu, hajusteet, palautuminen, tauotus ja työkuorman ennakointi voivat vaikuttaa migreeniä sairastavan työkykyyn paljon. (5)

“Migreenin taakan vähentäminen ja työoloihin panostaminen on myös tuottavuus- ja
työkykykysymys”, Hietaranta muistuttaa.

Harhaluulo 2: Migreeni on vain päänsärkyä

Todellisuudessa migreeni on neurologinen sairaus, johon voi liittyä esimerkiksi pahoinvointia, valo- ja ääniherkkyyttä, näköhäiriöitä, uupumusta ja vaikeuksia keskittyä. Moni pystyy näyttämään ulospäin toimintakykyiseltä, vaikka työteho olisi romahtanut täysin. (6)

Harhaluulo 3: Jos ihminen pystyy tulemaan töihin, migreeni ei ole vakava

Migreeni näkyy työelämässä usein presenteismina: työntekijä tulee töihin sairaana, vaikka toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Tutkimusten mukaan suuri osa migreenin kustannuksista syntyy juuri tästä “hiljaisesta työkyvyn laskusta”. (7)

“Migreeniä sairastavat ovat usein hyvin tunnollisia työntekijöitä. Siksi moni yrittää sinnitellä töissä liian pitkään”, Hietaranta toteaa

Harhaluulo 4: Migreeni koskee vain yksilöä

Migreeni on kansanterveydellinen haaste. Se vaikuttaa koko työyhteisöön, esihenkilöihin ja organisaation tulokseen. Kun sairaudesta ei uskalleta puhua avoimesti, työyhteisössä syntyy helposti väärinymmärryksiä, kuormitusta ja häpeää. Migreeniyhdistyksen mukaan psykologinen turvallisuus on yksi tärkeimmistä työkykytekijöistä migreeniä sairastaville. (3)

Harhaluulo 5: Migreeniystävällisyys on kallista ja vaivalloista

Migreeniystävällinen työpaikka -sertifikaatti perustuu ajatukseen, että pienillä teoilla voidaan saada aikaan suuri vaikutus. Sertifikaatti on organisaatioille maksuton, eikä työpaikan tarvitse täyttää valmiita raskaita kriteerejä. Tärkeintä on sitoutuminen konkreettisiin tekoihin.

Migreeniystävällisyydellä yhä useampi mukaan työelämään

Tämän vuoden Migreeniviikon teemana on työkyky. Suomen Migreeniyhdistys haluaa nostaa keskusteluun erityisesti sen, miten suuri vaikutus näkymättömillä sairauksilla on suomalaisen työelämän tuottavuuteen, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen.

”Olemme rakentaneet työelämän, jossa iso osa työntekijöistä tsemppaa migreenin kanssa. Jotta saamme parannettua tuottavuuttamme, meidän on kehitettävä koko työelämän taitoja tunnistaa ja tukea työkykyä. Yhä useampi migreeniä sairastava voisi olla mukana työelämässä, jos työelämä olisi migreeniystävällisempää”, Hietaranta vetoaa.

Lähteet

(1) Linde et al. The cost of headache disorders in Europe: the Eurolight project. Eur J Neurol. 2012 May;19(5):703-11. doi: 10.1111/j.1468-1331.2011.03612.x. Epub 2011 Dec 5. PMID: 22136117
(2) Migreeni on tautitaakaltaan merkittävin 15–49-vuotiaiden naisten elämää ja työkykyä haittaava sairaus, lähde: Steiner et al. Migraine remains second among the world’s causes of disability, and first among young women: findings from GBD2019. J Headache Pain. 2020 Dec 2;21(1):137. doi: 10.1186/s10194-020-01208-0. PMID: 33267788; PMCID: PMC7708887.
(3) Husøy et al. The global prevalence of headache disorders of public-health importance: a meta-analysis of population-based individual participant data from 41,614 adults from 17 countries. J Headache Pain. 2025 Oct 7;26(1):204. doi: 10.1186/s10194-025-02142-9. PMID: 41057756;PMCID: PMC12502191.
(4) European Migraine & Headache Alliance (EMHA). Migraine Stigma Survey 2024. European Migraine & Headache Alliance; 2024.
(5) Begasse de Dhaem O, Gharedaghi MH, Bain P, Hettie G, Loder E, Burch R. Identification of work accommodations and interventions associated with work productivity in adults with migraine: A scoping review. Cephalalgia. 2021;41(6):760–773. doi: 10.1177/0333102420977852
(6) Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
(7) Hansson-Hedblom A, Axelsson I, Jacobson L, Tedroff J, Borgström F. Economic consequences of migraine in Sweden and implications for the cost-effectiveness of onabotulinumtoxinA (Botox) for chronic migraine in Sweden and Norway. J Headache Pain. 2020 Aug 12;21(1):99. doi:10.1186/s10194-020-01162-x. PMID: 32787820; PMCID: PMC7424684.