- Konkurssin jälkeen perustettu Mesi Zoo selvisi ensimmäisestä kesästä. Ähtärin eläinpuiston jatko on silti epävarma.
- Operatiivinen johtaja Kristiina Peltomäki sanoo, että päätös tehdään marraskuussa talouslukujen perusteella.
- Kävijätavoite 80 000 ei toteudu. Kassavirta ja kulujen hallinta ovat nyt keskeisiä mittareita.
- Kuusi sijoittajaa keräsi yli puoli miljoonaa euroa eläinpuiston pelastamiseksi.
Ähtärin eläinpuistolla on takana ensimmäinen kesä uuden yhtiön komennossa.
Mesi Zoo perustettiin konkurssiin menneen eläinpuiston raunioille tammikuussa 2026.
Uusi yhtiö sai osakeannilla kasaan kevättalvella runsaat puoli miljoonaa euroa.
Kuusi Mesi Zoohon 50 000 euroa tai enemmän sijoittanutta omistaa yhtiön äänivallasta yli 90 prosenttia.
Kysyimme näiltä pääsijoittajilta, miltä eläinpuiston tulevaisuus näyttää.
Avaa kuvien katselu
Entisen pandatalon, nykyisen luontotalon hyllyillä pehmolelut ovat vaihtuneet kotimaiseen lajistoon. Kuva: Birgitta Vuorela / YleOperatiivinen johtaja kassalla ja siivoamassa
Ankkurisijoittajat Kristiina ja Tapio Peltomäki sijoittivat eläinpuistoon 150 000 euroa.
Eläinpuiston operatiivinen johtaja Kristiina Peltomäki sanoo, ettei ollut osannut odottaa, kuinka konkreettisesti hän tulisi työskentelemään puistossa.
Kesän aikana hän hoiti kassaa, myi tuotteita, siivosi vessoja ja kiersi puistoa tarkastamassa roskiksia.
– Sanoin Tapiolle, että en olisi eläissäni kuvitellut, että laitamme 150 000 ja ostan työpaikan, Peltomäki naurahtaa.
Hän oli kuitenkin varautunut siihen, että työtä olisi paljon. Puisto käynnistettiin pienellä henkilöstöllä, ja johtajan oli oltava mukana arjessa ymmärtääkseen, miten prosessit toimivat ja mihin raha kuluu.
– Se oli pakko itse opetella. Sanoin, että olen täällä niin kauan kuin minua tarvitaan, Peltomäki sanoo.
Avaa kuvien katselu
Kristiina Peltomäellä on ollut kiireinen kesä Ähtärissä. Vapaapäiviä kertyi vain seitsemän koko kesänä. Kuva: Elina Niemistö / Yle
Työtaakasta huolimatta into on vain kasvanut. Hän on oppinut ymmärtämään, miksi eläinpuisto on niin tärkeä.
– Rakkaus tähän on vielä kasvanut kesän aikana, ja ymmärrys, että tätä ei voi menettää, hän sanoo.
Sijoittajat muistuttavat markkinoinnin merkityksestä
Kaksi puiston pelastamiseen osallistunutta pääosakasta ovat ähtäriläisiä yrittäjiä.
He ovat tarkkailleet parkkialueen täyttymistä melko tyytyväisinä, mutta heillä on myös odotuksia jatkolle.
Eero Johde on eläköitynyt entinen veneyrittäjä, jolla on nykyisin majoitustoimintaa Ähtärissä.
– Ihmiset tulevat tänne Ähtäriin eläinpuiston takia. Kyllä tässä [sijoituksessa] vähän oma lehmä ojassa on, Johde sanoo.
Hän uskoo eläinpuiston tulevaisuuteen ja tuoton mahdollisuuteen, mutta tärkeintä on Ähtärin hyvinvointi. Johde näkee eläinpuiston perhemarkkinoinnin kohteena.
– Kyllä minä uskon siihen. En muuten olisi sijoittanut, Johde toteaa.
Avaa kuvien katselu
Erittäin uhanalainen pikkupanda eli kultapanda tai kissakarhu on yksi Ähtärin eläinpuiston vetonauloista. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle
Hän toteaa, että uudet eläimet ja pennut lisäävät kiinnostusta, mutta markkinointi pitää osata hoitaa, jotta ihmiset löytävät eläinpuistoon.
Aiemmin ongelma oli hänen mukaansa siinä, että bisneksen tekeminen ei ole kaupungin tehtävä.
– Kaupungin homma on tehdä edellytyksiä bisneksen tekemiselle, ja siinä meni puurot ja vellit vähän sekaisin, Johde sanoo.
Sijoittajien tuotto-odotukset ovat maltilliset. Videolla kaksi ankkurisijoittajaa kertoo näkemyksiään puiston tulevaisuudesta.
Video: Birgitta Vuorela / Yle
Pitkän linjan ähtäriläisyrittäjä Pasi Poukka sijoitti eläinpuistoon kaupungin elinvoiman takia. Hän tunnustaa, ettei edes odota sijoitukselle tuottoa.
– Ähtäri tunnetaan eläinpuistosta. Kyllä sen pitää hengissä pysyä, Poukka sanoo.
Myös Poukka korostaa markkinoinnin merkitystä ja uskoo, että monet ihmiset luulevat puiston olevan edelleen kiinni.
Hän pitää ensimmäistä vuotta vielä harjoitteluvuotena uudelle yhtiölle, mutta odottaa toiveikkaana eläinpuistolle jatkoa osaavissa käsissä.
– Katsotaan, mitä tapahtuu, kun se nyt yrittäjävetoisena toimii, Poukka sanoo.
”Tuskin on kultakaivos”
Lihakarjatilaa Reisjärvellä isännöivällä Tuomo Kinnusella ei ollut ennen eläinpuistoa mitään kytkyjä Ähtäriin.
Vierailijana hän oli käynyt eläinpuistossa monta kertaa. Viimeisellä visiitillä ennen konkurssia hän lohkaisi 10-vuotiaalle Juho-pojalleen: ”Mitä jos iskä ostaisi eläinpuiston?”
Heitosta tulikin nopeasti totta.
Sijoituspäätöksen sinetöi kiinnostus yritystoimintaan ja sijoittamiseen, mutta taustalla on myös eläinrakkaus ja halu pitää puisto pystyssä tuleville sukupolville.
Tuottokin on jollain aikavälillä toiveissa.
– Maltillinen odotus, tuskin tämä mikään kultakaivos on sijoittajalle.
Kinnusen mielestä kulukuri on kannattavuuden edellytys, se näkyy muun muassa puiston aukioloajoissa. Lisäksi Kinnunen toivoo, että eläinvalikoima saa pian kaivatun lisän.
– Susilauma ja silmälasikarhu Tahvolle kaveri, listaa Kinnunen.
Avaa kuvien katselu
Nuori silmälasikarhu Tao eli Tahvo asuu vanhassa pandatalossa. Arkistokuva. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
Tamperelainen Antti Pekkanen on kotoisin Ähtäristä ja käynyt eläinpuistossa pikkupojasta lähtien. Hän on yksi pääsijoittajista ja hallituksen jäsen.
Hän halusi olla mahdollistamassa matkailun ja eläinpuiston toiminnan jatkumista.
Tuotto-odotuksista kysyttäessä Pekkanen sanoo, että tuotto on jo pelkästään siinä, että Ähtäri voi hyvin ja matkailu kukoistaa.
– Juurillakin on arvonsa.
Pekkanen harmittelee, että eläinpuiston kausi käynnistyi myöhässä. Hän tietää, että oppia on kuitenkin tullut paljon.
– Ei hypätty liikkuvaan junaan, vaan asemalla lähtöä odottavaan. Silti vuosi on jo osoittanut sen, että kyllä tämä kantaa, Pekkanen sanoo.
Pekkanen odottaa tulevalta sitä, että ylisukupolvinen kokemus saa jatkua ja lapset pääsevät kokemaan ja näkemään luontoa ja eläimiä.
Avaa kuvien katselu
Vieraile ja Välität ry vastaa eläinpuistossa lajiensuojelusta, eläinten hoidosta ja hyvinvoinnista sekä toimii opastus- ja opetustyössä. Luontokasvatus on keskeinen osa eläinpuiston toimintaa. Kuva: Birgitta Vuorela / YlePäätös jatkosta vielä syksyn aikana
Kristiina Peltomäen mukaan päätös eläinpuiston jatkosta tehdään vasta, kun kaikki talousluvut ovat selvillä. Erityisesti Vieraile ja Välität ry:n viime talven kulurakenne on vielä tarkistamatta, koska sen kirjanpito on kesken.
Yhdistys osti konkurssiin hakeutuneen eläinpuiston rakennukset ja eläimet eurolla lokakuussa 2025.
Eläinpuiston kesän kävijätavoite oli 80 000, mutta Peltomäki arvelee, ettei se toteudu. Sesonki alkoi nihkeästi, mutta piristyi juhannuksen jälkeen, jolloin parhaimpina päivinä kolkuteltiin tuhannen kävijän rajaa.
Peltomäki sanoo, että marraskuuhun mennessä jatkosta ollaan viisaampia.
– Silloin meillä pitää olla faktaa siitä, että rahat riittävät ensi kesään. Ei niin, että mennään vaan, kokeillaan ja tuhlataan sijoittajien rahoja.
Avaa kuvien katselu
Kristiina Peltomäen mukaan kävijät ovat vain osa puiston taloudellista kokonaisuutta. Puunrungolta kävijöitä tarkastelee ahma. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle
Myös syyslomalla on painoarvoa. Eläinpuisto on auki vielä kaksi syyslomaviikkoa lokakuussa.
– Jos saamme silloin kävijöitä 200–300 päivässä, niin sekin vaikuttaa jonkin verran, Peltomäki sanoo.
Kävijämäärän sijaan keskeiseksi mittariksi on kuitenkin noussut kassavirta ja kulujen hallinta. Peltomäki sanoo olevansa positiivisella mielellä, mutta realisti.
– Luvut puhuvat aina puolestaan.