Hallitus päätti budjettiriihessään luopua datakeskuksille aiotusta uudesta verotuesta. Päätös on riihen suurimpia uutisia. Näin sitä perustellaan.
Hallitus sai budjettiehdotuksensa valmiiksi yhdessä päivässä. Kuvassa pääministeri Petteri Orpo (kok), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd). Atte Kajova
Pääministeri Petteri Orpo (kok) perusteli budjettiriihi-infossa, miksi hallitus päätti luopua datakeskuksille suunnitellusta verotuesta.
Budjettiriihessä lähinnä vietiin pohjiin jo tehtyjä päätöksiä, joten viime vuodesta asti valmistellun verotuen hylkääminen on riihen suurimpia uutisia.
Uudella verotuella oli tarkoitus korvata datakeskusten sähköverotuki, joka poistui heinäkuun alussa.
Hallitus linjasi viime syksynä, että konesaleissa käytettävän sähkön vero siirretään alemmasta sähköveroluokasta yleiseen sähköveroluokkaan. Muutos kiristi datakeskusten sähköveroa merkittävästi, sillä yleisen sähköveroluokan vero on 2,24 senttiä kilowattitunnilta, kun alemmassa luokassa se on vain 0,05 senttiä kilowattitunnilta.
Datakeskusten sähköverotuen poistaminen oli korvaava toimi sille, että hallitus luopui makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan korotuksesta. Samalla hallitus linjasi myös vastaavan tuen poistamisesta kaivostoiminnalta, jolta tuki poistui jo vuoden alusta.
Datakeskusten osalta sähköverotulojen on arvioitu kasvavan 47 miljoonaa euroa vuodessa ja kaivostoiminnan osalta 11 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasolla.
Samalla, kun datakeskusten sähköverotuki poistettiin, hallitus halusi varmistaa Suomelle hyödylliset datakeskusinvestoinnit uudella tuella, jonka suuruus olisi ollut enintään 30 miljoonaa euroa.
Hallituksessa erityisesti kokoomus on ollut huolissaan investointien menettämisestä tuen poistuessa, kun taas perussuomalaiset on epäillyt uuden verotuen tarpeellisuutta.
Näin kommentoivat Orpo ja Purra
Pääministeri Orpon mukaan asia on käyty hyvin huolellisesti läpi ja samaan aikaan on nähty, että kiinnostusta datakeskusinvestointeihin Suomeen on valtavasti.
– Tämä tuki siinä muodossa kuin sitä valmisteltiin, olisi kuitenkin jäänyt suhteellisen pienelle tasolle suhteessa näiden investointien kokoon. Kun tässä samaan aikaan täytyy miettiä vielä sitä, mikä on se kokonaisuus alkaen energiasta, sen riittävyydestä, niin me totesimme, että tämä ei ole nyt prioriteetti, ja siksi tästä luovuttiin, Orpo perusteli tiedotustilaisuudessa maanantai-iltana.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sanoi ennakoineensa jo aiemmin, että kesällä voimaan astunut veronkiristys ei vaikuta datakeskusten investointihalukkuuteen, koska Suomen houkutustekijät muutoin ovat kunnossa. Hänen mukaansa uutta yritystukea ei siis tarvita.
– Olen totta kai tyytyväinen, että hallitus pääsi tällaiseen ratkaisuun.
Myös kokoomuksesta tulee samansuuntaista viestiä.
– Oikea päätös. Suomi on kilpailukykyinen datakeskusten suhteen ilman tukiakin, kirjoittaa entinen työministeri, kansanedustaja Arto Satonen (kok) viestipalvelu X:ssä.
– Uusi datakeskusten verotuki ei etene! Hyvä päätös! Sähkön hinta on pidettävä kohtuullisena tavallisille kotitalouksille. Vapaamatkustajille ei ole tilaa, sanoo myös kansanedustaja Mia Laiho (kok).
Energiateollisuus pettyi
Alan edunvalvoja Energiateollisuus huomauttaa, että tarkoitus oli tukea datakeskuksia, jotka hyödyntävät hukkalämpöä tai ovat energiatehokkaita.
Mahdollisuutta lisätä puhdasta sähköä ja houkutella puhtaan teollisuuden investointeja Suomeen ei saa Energiateollisuuden mukaan heikentää poukkoilevalla veropolitiikalla. Pienille lämpölaitoksille päästötöntä energiaa toimittavien datalämpölaitosten tilanne vaikeutuu selvästi tuen perumisen takia, Energiateollisuus katsoo.
– Epäselvyys yritysten toimintaympäristöstä ei ole kenenkään etu. Sinänsä on hyvä, että nyt on tiedossa, miten asian kanssa edetään. Kokonaisuus antaa kuitenkin huonon vaikutelman Suomesta investointiympäristönä. Tällä tiellä emme voi jatkaa, jos haluamme tänne laajasti puhtaan teollisuuden investointeja ja työpaikkoja, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.