Kaikille tekoäly ei tuo ensimmäisenä mieleen tutkimusta. Oikeastaan päin vastoin, monelle mieleen voi tulla huoli tutkimuksen ja ajattelun tulevaisuudesta.
Niin neuleessa kuitenkin lukee: rintaan on kirjailtu kursiivilla Research, tutkimus. Edessä on lyhyt vetoketju, malliltaan neule on viime aikoina trendannut half zip. Se näyttää samanlaiselta kuin monien tunnettujen katumuotibrändien vaatteet, mieleen tulevat esimerkiksi Carhartt tai Supreme.
Neule kuuluu yhden maailman suurimman tekoäly-yhtiön Open AI:n heinäkuussa lanseeraamaan mallistoon. Se on viimeisin esimerkki siitä, miten Piilaakson suuret teknologiayhtiöt ovat julkaisseet omia oheistuotemallistoja.
Aiemmin tänä vuonna oman mallistonsa julkaisi esimerkiksi Palantir, joka on kiistelty yhdysvaltalainen ohjelmistoyhtiö. Sen mallistoon kuului muun muassa työvaatteista inspiraationsa ottanut sininen takki – sekin suora viittaus nykyisiin katumuodin trendeihin.
Viime vuonna omia lippalakkejaan jakoi tekoäly-yhtiö Anthropic. Thinking, ajattelu, niissä luki.
Mallistoja ovat yhdistäneet viittaukset katumuotitrendeihin ja pyrkimys muotitietoisuuteen, sanoo muodintutkimuksen dosentti Annamari Vänskä. Hän on vanhempi yliopistonlehtori Aalto-yliopistosta.
Mihin yhtiöt oikein pyrkivät?
Tavoitteena inhimillisyys
Palataan Open AI:n neuleeseen. Siihen, jossa lukee Research.
Voisi ajatella, että neuleella Open AI pyrkii ottamaan haltuun tekoälyyn liittyvän uhkakuvan tutkimuksen tulevaisuudesta ja kääntämään sen hyödyksi itselleen.
– Menetelmä on tuttua muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteisöstä. Siellä haukkumasanana käytetty queer otettiin haltuun ja käännettiin voimavaraksi, Vänskä sanoo.
Tähän yhtiöt Vänskän mukaan pyrkivät: oheistuotteilla halutaan muokata yhtiöihin liitettyjä mielikuvia.
Ennen kaikkea yhtiöt haluavat vaatteidensa avulla vaikuttaa etäisten teknologiayhtiöiden sijaan inhimillisiltä. Ne haluavat olla kuin trendikkäitä ja samaistuttavia lifestyle-brändejä.
Siksi esimerkiksi Open AI on ottanut neuleensa mallin katumuotitrendeistä ja markkinoi neuletta nuoren mallin päällä.
Trendikkyyttä ja inhimillisyyttä tarvitaan, sillä Piilaakson ulkopuolella Open AI:n kaltaiset teknologiayhtiöt saatetaan kokea jopa uhkaavina. Näin kirjoitti The New Yorkerin kolumnisti Kyle Chakaya viime keväänä.
Vaate on reitti ihmisen iholle
Vänskä käyttää inhimillistämisestä esimerkkinä Palantiria, joka valmistaa tekoälyyn perustuvia analyysiohjelmia muun muassa sodankäyntiin ja rikostorjuntaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain kiistelty maahanmuuttoviranomainen Ice on käyttänyt yhtiön teknologiaa maahanmuuttajien karkoituksissa.
Kun Palantirin kaltainen yhtiö alkaa myydä harkitusti suunniteltuja, muodikkaita vaatteita, kyse ei Vänskän mukaan ole vain mainostuotteista.
– Vaatteiden avulla yrityksestä tehdään lähestyttävämpää samalla, kun sitä etäännytetään niistä käyttötarkoituksista, joihin sen teknologia yhdistyy.
Tähän muoti on Vänskän mukaan erinomainen väline. Vaate on reitti ihmisen iholle ja tekee abstraktista teknologiayhtiöstä konkreettisen.
Avaa kuvien katselu
Muoti ja vaatteiden estetiikka eivät koskaan ole neutraaleja, muistuttaa Annamari Vänskä. Kuva: Ville Maali / Yle
Muodin keinot käytössä
Kysyntää yhtiöiden oheistuotteille on ollut. Esimerkiksi monet Open AI:n heinäkuussa lanseeraamista oheistuotteista myytiin nopeasti loppuun.
Julkista tietoa ei kuitenkaan löydy siitä, ketkä kaikki yhtiöiden paitoja, neuleita ja lippalakkeja ovat ostaneet. Vaatteiden perusteella voi kuitenkin analysoida, keitä yhtiöt ovat vaatteillaan halunneet tavoittaa.
Tutkija Simo Lehtovirta näkee, että vaatteiden katumuodista ammentava tyyli tavoittaa hyvin arvoja, jotka teknologiayhtiöille ovat tärkeitä. Näitä arvoja ovat edistyksellisyys, talouskasvu ja hauskanpito. Tämän tyyliset vaatteet hyvin todennäköisesti puhuttelevatkin ihmisiä, jotka kannattavat yhtiöiden toimintaa. Lehtovirta tekee väitöskirjaa Aalto-yliopiston markkinoinnin laitoksella.
Jos tunnistaa logon, on mukana sisäpiirissä
Vaikuttaa kuitenkin, että tähtäimessä eivät ole vain yhtiöitä kannattavat ihmiset, Vänskä sanoo.
Myös muotimaailma ja niin sanottu luova luokka näyttävät Vänskän mukaan kiinnostavan yhtiöitä. Siihen viittaa tuotteiden estetiikkaa.
Siluetit ovat väljiä ja hieman maskuliinisia katumuodin tapaan.
Yhtiöiden logot vaatteissa ovat pieniä eikä vaatteiden ulkoasussa aina lue yhtiön nimeä. Jotta esimerkiksi Palantirin työtakin tunnistaa yhtiön tuotteeksi, täytyy yhtiön logo tuntea. Muuten mikään sen ulkoasussa ei viesti siitä, että työtakki on yhtiön oheistuote.
Tämä tapa tulee Vänskän mukaan suoraan katumuodista. Jos tunnistaa logon, on mukana sisäpiirissä
Open AI:n kohdalla myös promokuvien kuvaustyyli lainaa muotikuvasta. Arkiset paidat, neuleet ja lakit on ylevöitetty muodin piiriin lookbook-tyyppisellä kuvaustyylillä.
Näitä muodin keinoja hyödyntämällä yhtiöt pyrkivät Vänskän mukaan nyt puhuttelemaan luovaa luokkaa ja muotia seuraavia ihmisiä. Tavoite on olla uskottava myös muotimaailmassa.
Avaa kuvien katselu
Oheistuotemallistot ovat vain yksi esimerkki teknojättien kiinnostuksesta muotimaailmaa kohtaan, Vänskä muistuttaa. Esimerkiksi verkkokauppajätti Amazonin perustaja Jeff Bezos toimii nykyään Met-gaalan pääsponsorina yhdessä puolisonsa kanssa. Gaala on yksi maailman merkittävimpiä muotitapahtumia. Kuva: Ville Maali / Yle
Kyse on vallasta. Muodissa määritellään Vänskän mukaan sitä, mikä nähdään kiinnostavana ja ajankohtaisena, ja tätä valtaa teknologiayhtiöt haluavat myös päästä käyttämään.
Yhtiöt siis haluavat olla mukana määrittelemässä sitä, mitkä asiat nähdään trendikkäinä, millaiset asiat toivottavina ja millaiset kehot haluttavina.
Siihen ne käyttävät nyt julkaisemiaan vaatteita.
Mitä ajatuksia tekoälyfirmojen vaatemallistot sinussa herättävät? Keskustele aiheesta jutun kommenttikentässä.