Sara Chafak ja Joakin Vigelius käyvät kiivasta keskustelua maahanmuutosta.
Yrittäjä Sara Chafak, 35, ja perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Vigelius, 29, ovat käyneet kiivasta keskustelua Instagramissa maahanmuutosta.
Kaikki alkoi Vigeliuksen Instagram-julkaisusta, jossa hän puhuu islaminuskosta ja maahanmuutosta. Julkaisussa on video Iltalehden Ukkola-ohjelmasta, jossa Vigelius on ollut puhumassa maahanmuutosta.
– Suurimmat maahanmuuton ongelmat liittyvät maahanmuuttoon islamilaisista kehitysmaista, Vigelius kirjoittaa videon ohessa.
Kuva: Mikko Suutarinen
Lisäksi Vigelius kirjoittaa ”sen olevan tilastollinen tosiasia, ei syy loukkaantua”. Chafak kirjoitti Vigeliukselle julkaisun kommenttikentässä. Chafakin mukaan julkaisu on esimerkki siitä, miten ”tilastoja voi käyttää poliittisen narratiivin koristeena”.
– Tilastot mittaavat syntyperää, ikää, sukupuolta, työllisyyttä ja rikosepäilyjä – eivät ”islamin vaikutusta”. Silti niistä hypätään suoraan johtopäätökseen, että islam liittyy olennaisesti kotoutumisen ongelmiin, Chafak kirjoittaa.
Chafakin mukaan esimerkiksi pakkoavioliitto ei ole islamin vaatimus.
– Näitä ilmiöitä voidaan ja pitää vastustaa, mutta niiden niputtaminen ”islamin ongelmiksi” ei tee väitteestä faktaa. Jos politiikka perustuu faktoihin, kannattaa ensin opetella erottamaan uskonto, kulttuuri, syntyperä ja tilastollinen korrelaatio toisistaan. Tilastojen lukeminen on eri asia kuin niiden ymmärtäminen.
Kuva: Jonna Öhrnberg
Kommentin seurauksena Chafak ja Vigelius ovat päätyneet keskelle sanaharkkaa.
– Kuten videolla totean, islaminuskoisista maista tulleet ylikorostuvat monissa kielteisissä tilastoissa. Kuten videolla myöskin totean, islam olennaisesti liittyy moniin kotoutumisen ongelmiin – ei ainoana tekijänä, mutta yhtenä olennaisena, Vigelius vastaa Chafakille.
Chafak ei jää tilanteessa sanattomaksi.
– Tässä on juuri se ongelma, kun puhutaan ”islamin olennaisesta vaikutuksesta” ilman, että pystytään osoittamaan kausaalista yhteyttä, tehdään poliittinen johtopäätös tilastosta. Ja kun siihen vielä liitetään kulttuurisia ilmiöitä kuten silpominen ja pakkoavioliitot, rakennetaan kuvaa uskonnosta, joka ei vastaa todellisuutta.
Chafak toteaa pitävänsä muslimina Vigeliuksen retoriikkaa vastuuttomana.
– Ongelmat eivät katoa niitä kieltämällä, mutta niitä ei myöskään ratkaista tekemällä miljoonista ihmisistä yksi stereotypia, Chafak jatkaa kommentointia.
Vigelius kommentoi, etteivät esimerkiksi terrorismi ja radikalisaatio koske hänen mielestään jokaista islaminuskoista. Hänen mielestään ne ovat silti ”olennaisia islamiin liittyviä ongelmia länsimaissa”.
– Jos haluat puhua ongelmista, puhutaan niiden oikeilla nimillä ja tutkitaan niiden todelliset syyt. Kokonaista uskontoa ei voi käyttää yhteiskunnallisten ongelmien yleisselittäjänä ja kutsua sitä samalla faktaksi, Chafak kommentoi.
Vigelius ei mielestään ole ”milloinkaan kuvannut islamia ainoana tekijänä näiden ongelmien taustalla”.
– Taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat kumpuavat monesta. Se ei ole mikään syy jättää mainitsematta sitä tosiasiaa, että myös islamilla on osansa monien ulkomaalaistaustaisten länsimaihin kotoutumisen ongelmissa.
Chafakin mielestä on vaarallista, jos yhteiskunnan ongelmia ”niputetaan maahanmuuttajien tai islamin syyksi”.
– Kotoutuminenkin on kaksisuuntainen prosessi: ihmisellä on vastuu oppia kieli, tehdä työtä ja noudattaa yhteiskunnan sääntöjä, mutta myös yhteiskunnalla on vastuu siitä, että kotoutumisen edellytykset ovat olemassa, Chafak kirjoittaa.
Vigelius kommentoi aihetta lisää.
– Maahanmuuttoon ja epäonnistuneeseen kotoutumiseen liittyvien ongelmien esille tuominen ja ratkaisujen tarjoaminen ei ole mitenkään pois muiden asioiden samanaikaisesta ratkaisemisesta. Päinvastoin, hän kirjoittaa.
Chafak kehottaa Vigeliusta tarkastelemaan hallituksen toimia leikkausten suhteen. Chafak kommentoi, että ”poliitikon tehtävä on tarjota ratkaisuja ongelmiin, ei lietsoa vastakkainasettelua ihmisten välille”.
– Hallitus leikkaa jatkuvasti suomalaisilta, kiristää toimeentuloa ja tekee veroratkaisuja, joiden vaikutukset osuvat ihmisiin eri tavoin. Kansa voi huonosti. Silti keskustelua ohjataan jatkuvasti siihen, kuka tänne on tullut ja mistä hän tulee.