Minttu Murphy-Kaulanen opettaa seiskaluokkalaista tytärtään kotikoulussa. Hän sanoo suorat sanat kotikoulun arvostelijoille ja kertoo, miten se on hyödyttänyt hänen perhettään.
Yrittäjä Michele ”Minttu” Murphy-Kaulasen tytär Rianna, 12, aloitti syksyllä seitsemännen luokan. Koulurakennukseen Rianna ei monien ikätovereidensa tapaan suunnannut, sillä hän käy kotikoulua.
Opetuksesta vastaa Minttu Murphy-Kaulanen.
Hän kokee, että kouluissa opetetaan hyvien ja oikeiden asioiden lisäksi myös paljon turhia asioita, joita lapsi ei tarvitse elämässään.
– En tiedä, tekeekö hän 1700-luvun sotahistorialla yhtään mitään, jos häntä ei se asia varsinaisesti kiinnosta, Murphy-Kaulanen sanoo.
– Ja sitten on sellaisia asioita, mitä hän oikeasti tarvitsee. Esimerkiksi verosuunnittelu, lainan lyhennys, sijoittaminen ja säästäminen.
Ensimmäinen kotikoulukokeilu Kaulasten perheessä tehtiin, kun Rianna oli viidennellä luokalla. Perhe matkusti tuolloin pidempään Aasiassa.
– Se meni tosi hyvin, ja huomasi selkeästi, että tietynlainen opiskeluinto palautui, Murphy-Kaulanen sanoo.
Ennen tätä Murphy-Kaulanen oli huomannut tyttärensä olevan väsynyt ja ylistimuloitunut.
Toive kokonaan kotiopetukseen siirtymisestä tuli Riannalta. Kuudetta luokaa edeltävänä kesänä tytär kyseli Murphy-Kaulasen mukaan jatkuvasti, voisiko hän käydä kotikoulua.
Aivan siltä istumalta Murphy-Kaulanen ei myöntynyt. Ajatuksen piti kypsyä parin kuukauden ajan, tietyin ehdoin. Osittain myönteiseen päätökseen vaikutti myös yläasteen sijainti 40 kilometrin päässä perheen kotoa.
– Annoin myöten, että jos marraskuuhun saakka menee koulussa ok, niin voidaan harkita.
Niin kävi, ja marraskuussa 2025 Rianna siirtyi kotiopetukseen. Murphy-Kaulasen puoliso ja Riannan isä, yrittäjä ja mediapersoona Sampo Kaulanen ei osallistu opetukseen.
– Ei helvetissä, Murphy-Kaulanen sanoo nauraen.
– Sampo opettaa käytännön elämää ja yrittäjyyttä, hän lisää.
Kuva: Anna Huovinen
Kotiopetuksessa opiskelevien oppivelvollisten määrä Suomessa on lähtenyt kasvuun koronapandemian jälkeen. Pandemia pakotti lähes kaikki oppilaat etäopiskeluun keväällä 2020. Vuonna 2019 kotiopetuksessa opiskeli 437 oppilasta, kun vuonna 2025 määrä oli jo 953.
Kotiopiskelu tuo Murphy-Kaulasen mukaan joustavuutta jokaiselle elämän osa-alueelle. Murphy-Kaulanen kertoo, että Rianna on aktiivinen ja liikunnallinen tyttö, ja yrittäjäperheen arki on liikkuvaista.
– Koulu ei määritä sitä, miten elämme, mutta samaan aikaan elämä määrittyy siten, että hän oppii siinä samassa.
Murphy-Kaulanen ei tiedä tarkalleen, kuinka monta tuntia Rianna käyttää viikossa opiskeluun, sillä määrä vaihtelee. Opetushallituksen mukaan seitsemännellä luokalla opetuksen vähimmäistuntimäärä on 30 tuntia viikossa.
– Emme oikeastaan opiskele koulupäivittäin tai esimerkiksi 45 minuutin sykleissä, Murphy-Kaulanen sanoo.
Mitään kellontarkkaa rutiinia kotiopiskelupäivissä ei myöskään ole, vaan perheen viikkorytmistä riippuen opiskeluja saatetaan edistää vaikka viikonloppuna. Joskus Rianna saattaa tarttua kirjaan hevostallilla.
Tärkeintä on, että äidin määräämät oppimistavoitteet tulevat saavutetuiksi.
– Hänen pitää ainekohtaisesti edetä opinnoissaan ja tehdä tietyt asiat. Se, käyttääkö hän itse aikaa siihen puoli tuntia, kaksi tuntia vai seitsemän tuntia, riippuu ihan hänestä.
Riannan opintomenestystä ei mitata arvosanoin kuten tavallisessa peruskoulussa. Hän ei myöskään saa peruskoulun päättötodistusta tai osallistu kokeisiin.
Murphy-Kaulasella onkin sanottavaa peruskoulun arviointiperusteista. Hän kokee, että oma ajattelu on koulumaailmassa rangaistava asia ja että parhaan opintomenestyksen ja ”kympin oppilaan statuksen” voi saavuttaa opettelemalla asioita ulkoa.
– Voit olla matemaattisesti äärettömän lahjakas, mutta sitten olet käytännön elämässä ihan köpö.
Kuva: Janne Aaltonen / IS
Helppoa kotiopetus ei ole – ei ainakaan opetuksesta vastaavalle Murphy-Kaulaselle. Hän kun ei ole pedagogian ammattilainen.
Suomessa luokanopettajan tutkinto yliopistossa kestää yleensä viisi vuotta ja koostuu kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnoista. Aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan lisäksi opettajan pedagogisia opintoja sekä opetettavan aineen opintoja.
– Se on vaikeaa silloin, jos Rianna on semmoisella väärällä tuulella ja mä olen väärällä tuulella. Silloin hän ei halua oppia, ja mä en halua opettaa, eikä meillä ole siinä ketään, joka toimisi ikään kuin erotuomarina, Murphy-Kaulanen toteaa.
Tähän mennessä opiskelu on sujunut sulavasti. Murphy-Kaulanen kuitenkin ennustaa, että yläkoulun aikana on luvassa hetkiä, joissa äiti-tytär-kaksikko ajautuu törmäyskurssille.
Haastavissa tilanteissa helpottaa se, että Murphy-Kaulanen on korostanut tyttärelleen kotiopiskelun olevan etuoikeus, joka voidaan myös viedä pois.
– Jos hän ei halua opiskella kanssani, niin hän menee kouluun opiskelemaan muiden kanssa, koska lapsella on oppivelvollisuus. Jos se menee vaikeaksi väännöksi, niin ei mun tarvitse vääntää.
– Riannalla on aina optio mennä kouluun, jos hän itse haluaa. Mutta vielä toistaiseksi hän ei ole sitä halunnut.
Näin sanoo laki
-
Perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa. Oppivelvollisen on osallistuttava perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muutoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.
-
Perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot voi hankkia perusopetukseen osallistumisen sijasta esimerkiksi opiskelemalla kotona, kerrotaan Opetushallituksen sivuilla. Kotiopetuksesta päättää huoltaja, eikä siihen tarvita lupaa viranomaisilta.
-
Oppivelvollisen tulee opiskella kaikkia niiden oppiaineiden opetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä, jotka kuuluvat perusopetuksen oppimäärään. Tavoitteista määrätään Opetushallituksen päättämissä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, joiden mukaan paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan.
Minttu Murphy-Kaulanen kertoo, että Rianna opiskelee perheen asuinkunnan opetussuunnitelman mukaisesti ja kaikkia niitä oppiaineita, joita koulussakin opetetaan.
– Menen suoraan Kolarin opetussuunnitelman mukaisesti. Olen kokenut, että se on mulle helpompaa.
Opetuksen painotukset voivat olla erilaisia.
– Matemaattisissa aineissa opetan Riannalle esimerkiksi, mitä on rahankulutus tai sijoittaminen.
Kotiopetus on saanut kritiikkiä esimerkiksi siitä, että vanhempien maailmankuva tai ideologiat korostuvat. Suojelupoliisin mukaan kotikoulujen yleistyminen voi lisätä kansallisia turvallisuusuhkia. Supoa huolestuttaa kotikouluissa erityisesti ääri-ideologinen vaikuttaminen sekä väestöryhmien välinen eriytyminen.
– Kaikissa kotiopetuskouluissa ei levitetä radikaalia ideologiaa, joka vaarantaa kansallista turvallisuutta, mutta usein kotikoulujen taustalla on aatteellista tai uskonnollista opetusta, Supon erikoistutkija Anna Santaholma sanoi IS:lle maalikuussa.
Minttu Murphy-Kaulanen korostaa, ettei hänellä ole kotikoulutuksessa mitään tiettyä ideologiaa tai aatetta, vaikka perheen elämäntapa onkin ”omalaatuinen”. Murphy-Kaulanen ajattelee, että ihan jokainen lapsi omaksuu ajatuksia ja arvoja kotoaan.
– Uskoisin, että jokainen vanhempi vaikuttaa lapsensa maailmankuvaan siitä riippumatta, onko lapsi kotikoulussa vai muussa koulussa. Koen, että kotikoulu on paras keino vaikuttaa positiiviseen maailmankuvaan.
Murphy-Kaulanen ajattelee aatteiden leviämisen kritiikin perustuvan siihen, että ihmiset pitävät omia ratkaisujaan ainoina oikeina.
– Sitten jos päädytään erilaiseen ratkaisuun, niin se jollain lailla demonisoidaan.
– Toivoisin, että vaikka näet julkisuudessa jonkun perheen, jolla radikaali ääriuskonto on syynä siihen, että he kotikouluttavat, niin ei aina laitettaisi kaikkia siihen samaan muottiin.
Kuva: Colourbox
Kotikoulu voi näyttäytyä ongelmallisena myös lapsen edun näkökulmasta. Ilta-Sanomat kertoi maaliskuussa kotiopetuksen valvonnan vähäisyydestä. Sen vuoksi kotona opiskelevien lasten hätä ja huolet jäävät paljon helpommin pimentoon kuin niiden lasten, jotka käyvät joka päivä koulussa.
– Tuo kuulostaa mielestäni käsittämättömältä, Murphy-Kaulanen sanoo.
– Onhan lapsella hammashuolto, terveydenhuolto ja rokotukset, joissa häntä nähdään. Eihän lapsi ole missään bunkkerissa. Ja edelleenkin, meillä on se valvova opettaja, joka joutuu katsomaan sitä, että ne opinnot etenevät.
Kotiopetus ei ole perusopetuslain mukaista opetusta. Oppivelvollisen edistymistä tulee valvoa suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määrättyihin perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin, kerrotaan Opetushallituksen sivuilla.
Suomen kotikouluyhdistyksen sivuilla kerrotaan, että oppivelvollisen edistymisen seurannasta vastaa virkansa puolesta tutkiva opettaja. Tutkiva opettaja tapaa kotioppijan vähintään kerran vuodessa valvontatilaisuudessa.
Yläasteen osalta valvovaa opettajaa ei ole Kaulasten perheelle vielä määrätty, mutta ala-asteella valvojan tapaamisissa haastateltiin sekä Murphy-Kaulasta että Riannaa. Samalla tapaamisissa piti todentaa, että oppimisessa ja oppimistavoitteissa on edetty.
– Tein raportit ja näytin portfoliot, kirjat ja tehtävät, Murphy-Kaulanen kertoo.
– Sitten opettaja haastattelee Riannaa.
Kuva: Janne Aaltonen / IS
Murphy-Kaulanen kertoo saaneensa rutkasti kritiikkiä siitä, että lapsen sosiaaliset suhteet kärsivät kotikoulutuksesta. Myös lapsiasiavaltuutettu huomautti vuonna 2025 julkaistussa kannanotossa, että kotikoulutus voi vaikuttaa lapsen sosiaalisiin suhteisiin.
Murphy-Kaulanen ei näe omassa perheessään asiassa ongelmaa. Päinvastoin hän kokee voivansa kotiopetuksessa vahtia paremmin sitä, millaisten ihmisten kanssa Rianna viettää aikaansa.
– Sitten tullaan siihen, että haluatko välttämättä, että lapsesi sosialisoi ihan kaikkien lasten kanssa. Mä en ainakaan halua.
Tyttärellä on Murphy-Kaulasen mukaan runsaasti ystäviä päiväkodista, harrastuksista sekä ystävien kautta. Murphy-Kaulanen kertoo, että tytär ystävystyy helposti uusien ihmisten kanssa, eikä koulu näyttele ihmissuhteiden luomisessa merkittävää roolia.
– On ihmisiä, jotka ovat käyneet meillä ravintolassa syömässä ja sitten hänen kanssaan hevostelemassa.
Kuva: Seppo Solmela
Poikkeuksellisesta koulutusratkaisusta huolimatta Murphy-Kaulasella ei ole pahaa sanottavaa Suomen koulujärjestelmästä.
Sen sijaan hän on erityisen huolestunut opettajien jaksamisesta kouluissa. Hän ajattelee, että opettajan työhön sisältyy nykyään paljon muutakin kuin vain opettamista.
– Olet ehkä halunnut alun perin opettajaksi, että saat opettaa lapsille uusia taitoja ja aineita, mutta se viedään sulta, koska sun pitää keskittyä siihen, että hakkaako tai viiltääkö nämä lapset toisiaan.
Murphy-Kaulanen sanoo, että opettajia ei arvosteta tarpeeksi eikä heille tarjota tarpeeksi tukea. Myös kodeissa ollaan Murphy-Kaulasen mukaan entistä vaativampia koulun ja opettajien suhteen.
– Toivoisin kodeilta myöskin sellaista tervettä kritiikkiä siihen omaan käyttäytymiseen. Se opettaja ei ole vastuussa lapsesi kasvattamisesta. Se on vastuussa lapsesi opettamisesta.
Lue lisää: HS: Opettajaa pyydettiin kotiin herättämään nukkuvaa oppilasta – vanhempien vaatimukset hämmentävät
Murphy-Kaulanen saa kotikouluun liittyviä viestejä muilta vanhemmilta. Vanhempien viesteissä korostuu Murphy-Kaulasen mukaan ajatus siitä, että koulu on raskas paikka monille lapsille.
– Pitäisi lukea niitä tarinoita, mitä vanhemmat mulle kirjoittavat. Minkälaista helvettiä heidän lapsensa elävät koulumaailmassa. Valitettavasti kaikilla ei ole sitä optiota, että pystyisi kotiopettamaan, koska he ovat itse töissä, yrittäjiä tai yksinhuoltajia.
Opetusvastuun lisäksi kotikoulussa huoltajille siirtyy myös vastuu oppimateriaalien hankinnasta sekä oppilaan ruokailujen järjestämisestä. Kunnan ei tarvitse tarjota oppimisen tai koulunkäynnin tukea tai oppilashuoltoa.
– Suosittelen jokaista kotiopettamista harkitsevaa miettimään asiaa kaksi kertaa. Ei edes pelkästään taloudellisesta näkövinkkelistä vaan siksi, että riittävätkö rahkeet.
– Kaikista simppeleintä olisi lykätä pentu aamulla bussiin ja sanoa, että ”nähdään sitten siinä iltapäivän puolella”.
Luopumaankin Murphy-Kaulanen on joutunut.
– Omista hermoistani aina välillä.